Arvostettu EU:n miljoonarahoitus viidelle Helsingin yliopiston tutkijalle

Viisi Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvoston arvostetun ERC Advanced Grant -rahoituksen. 2,5 miljoonan euron rahoitus tarkoitettu alansa huippututkijoille uraauurtaviin projekteihin, joilla on erittäin suuret potentiaaliset vaikutukset. 

Kielen muutokset kertovat muinaisten yhteisöjen liikkeestä

Professori (humanistinen tiedekunta) hanke kehittää uusia menetelmiä esihistoriallisten muuttoliikkeiden ja kulttuurikontaktien jäljittämiseen analysoimalla kielen muutoksia. Vertaamalla muutoksia kielen eri tasoilla, kuten sanastossa, äännejärjestelmässä, muoto-opissa ja lauserakenteissa, on mahdollista rekonstruoida tarkempi kuva siitä, miten muinaiset yhteisöt liikkuivat ja olivat yhteydessä toisiinsa.

Khaninan ryhmä tutkii uralilaisia kieliä, joita on 7–9 haaraa ja noin 50 nykykieltä ja jotka kaikki polveutuvat samasta kantakielestä. Tutkijat selvittävät, kuinka kielet kehittyvät ja miten yhteiskunnalliset olosuhteet tähän vaikuttavat. 

Tutkimuksessa kehitettävä lähestymistapa on sovellettavissa mihin tahansa riittävästi dokumentoituun kielikuntaan. Tavoitteena on laajentaa kielitieteen mahdollisuuksia esi- ja varhaishistorian tutkimuksessa. 

Mikä tekee puista puisevia

Akatemiaprofessori (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) hankkeessa tutkitaan, millä molekulaarisilla mekanismeilla puut aikaansaavat massiivisen puuaineksen tuotannon.

Jotta kasvit pystyvät kuljettamaan vettä ja ravinteita juurista versoon, ne tuottavat puusoluja. Puuvartiset kasvit tuottavat puuainesta huomattavasti enemmän kuin ruohovartiset kasvit, koska ylimääräistä puuainesta tarvitaan puun pystyssä pitämiseen. ERC-hankkeen tavoite on ymmärtää miten puut tuottavat ylimäärin puuainesta.

Parempi ymmärrys puuaineksen muodostumisen mekanismeista auttaa kehittämään ja jalostamaan kasveja, joiden rungot ja oksat ovat vahvempia ja kestävät paremmin runsaan sadon aiheuttamaa kuormitusta. Pitkällä aikavälillä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hedelmäpuiden ja marjapensaiden jalostuksessa.

Imusuonet tulehduksen säätelijöinä

Tulehdus suojaa elimistöä, mutta päälle jäädessään se voi vaurioittaa kudoksia ja johtaa esimerkiksi autoimmuunisairauteen. Professori (lääketieteellinen tiedekunta) hanke tutkii imusuonia, jotka säätelevät tulehdusta aktiivisemmin kuin aiemmin on ajateltu. 

Tutkimusryhmä selvittää, jääkö imusuoniin eräänlainen muisti aiemmista tulehduksista, joka ohjaa myöhempiä immuunivasteita. Jos tämä muisti opitaan tuntemaan, sitä voidaan ehkä hyödyntää kroonisten tulehdussairauksien hoidossa.

Miten pienet hiukkaset muodostuvat ilmakehässä

Pienten ilmakehässä leijuvien aerosolihiukkasten tunteminen on tärkeää kahden aikamme suuren huolenaiheen, ilmastonmuutoksen ja ilmansaastumisen, ratkaisemiseksi ja hillitsemiseksi. Professori (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) johtama EXACT-hanke tutkii, miten ilmakehän pienimmät nanohiukkaset muodostuvat. 

Hankkeessa selvitetään, käyttäytyvätkö kaikki hiukkaset samalla tavalla – mikä tekisi tulevien ilmakehäolosuhteiden ennustamisesta suhteellisen helppoa – vai onko historialla ja aiemmilla olosuhteilla suurempi merkitys, mikä tekisi tulevien elinympäristöjemme ennakoinnin huomattavasti vaikeammaksi.

Kvarkkiaineen metsästystä neutronitähtien ytimistä

Neutronitähdet ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä kohteita. Niiden äärimmäisissä sisäosissa jopa atomiytimien osasten, protonien ja neutronien, uskotaan hajoavan kvarkeiksi. Tällaista kvarkkiainetta ei tiettävästi esiinny missään muualla.

Professori (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) johtamassa hankkeessa yhdistetään monimutkaisia kvanttikenttäteoreettisia laskuja neutronitähdistä saataviin havaintoihin tämän aineen uuden olomuodon löytämiseksi tai poissulkemiseksi neutronitähtien ytimissä.

Tutkimuksen tarkoitus on syventää ymmärrystä aineen perusrakenteesta ja luonnon peruslaeista äärimmäisissä olosuhteissa.