Suomi on sitoutunut turvaamaan lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Sopimus on oikeudellisesti sitova, mutta sen toimeenpano edellyttää osaamista, jota Suomessa ei vielä tuoteta riittävän järjestelmällisesti. Lapsen oikeuksien toteutuminen koskettaa laajasti yhteiskuntaa: lainvalmistelua, sosiaalityötä, varhaiskasvatusta, opetusta, terveydenhuoltoa ja kaikkia lasten ja perheiden parissa toimivia ammattilaisia.
Syy on osin rakenteellinen. Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset, päätöksentekijät ja lainvalmistelijat eivät saa riittävää koulutusta sopimuksen soveltamiseen omassa työssään.
– Meillä on erinomaisia tutkijoita ja kursseja, mutta ei pysyvää rakennetta, joka yhdistäisi lapsen oikeuksien oikeudellisen perustan ja monitieteisen, käytäntöön soveltavan näkökulman, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani
Helsinki kaupunki on vahvasti mukana rakentamassa lapsiystävällistä kaupunkia
Yliopisto on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa tunnistanut tarpeen lapsen oikeuksien tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiselle Suomessa.
– Helsingin kaupunki on liittynyt UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin jo vuonna 2021. Helsinki on lasten kaupunki ja edistämme iloista ja turvallista kaupunkia lapsille. Lasten oikeuksilla on tämän toteutumisessa suuri merkitys. Siksi Helsinki on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa lähtenyt edistämään lapsen oikeuksien professuurin perustamista, sanoo pormestari Daniel Sazonov.
– Lapsen oikeuksien osaamisen lisääminen jo peruskoulutuksen aikana on tärkeä tavoite ja Helsingin kaupunki haluaa edistää tätä tavoitetta. Lasten kanssa työskentelevät ovat avainasemassa lapsen oikeuksien edistämisessä ja siksi heidän osaamistaan tulee lisätä jo perusopinnoissa yliopistossa, korostaa apulaispormestari Johanna Laisaari.
Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto ovat vuosikymmeniä tehneet yhteistyötä kaupungin elinvoimaisuuden, vetovoiman, kestävyyden, innovaatioiden ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tiedekuntarajat ylittävä professuuri
Suunniteltu professuuri sijoittuisi oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta opetus palvelisi opiskelijoita ja ammattilaisia laajasti: tulevia juristeja, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä suomeksi että ruotsiksi.
Professuurin ympärille rakentuisi monitieteinen tutkimusympäristö, johon kuuluisi 2–3 väitöskirjatutkijaa eri tieteenaloilta. Tutkimus kohdistuisi kysymyksiin, joilla on suora yhteys käytäntöön: miten lapsen oikeudet toteutuvat palveluissa ja hallinnossa, miten lapsivaikutuksia arvioidaan päätöksenteossa ja miten sopimuksen velvoitteet saadaan sisäänrakennettua lainsäädäntöön.
Professori toimisi myös sillanrakentajana tutkitun tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välillä. Yliopisto käynnistää tavoitteen toteuttamiseksi varainhankinnan.
Lue myös: