Mitä useammalta taholta nuori saa tukea, sitä paremmin hän voi. Perhe, ystävät, opettajat ja luokkatoverit ovat kaikki tärkeitä, ilmenee Helsingin yliopiston
Jos tuki yhdeltä taholta on heikkoa, muut voivat osittain paikata puutteen. Esimerkiksi heikkoa perheen tukea voi korvata opettajien tai luokkatovereiden tuki.
– Opettajilta saadun sosiaalisen tuen merkitys on kasvanut pandemian aikana. Näin kouluilla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin tukemisessa, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija
Vuorovaikutus verkossa lisää someaddiktioriskiä
Väitöstutkimuksen mukaan runsas verkkovuorovaikutus – varsinkin internetissä tuntemattomien kanssa – on yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.
Korkea vuorovaikutus internetissä kenen tahansa kanssa lisää myös riskiä ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle eli someaddiktiolle.
Heikoiten voivat nuoret, jotka ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta kokevat heikkoa tukea kasvokkaisista ihmissuhteista.
– Uutena havaintona tuli esiin, että kasvokkaisella vuorovaikutuksella on suojaava vaikutus. Nuori, joka on aktiivinen verkossa mutta saa vahvaa sosiaalista tukea lähipiiriltään, voi silti hyvin, Gustafsson sanoo.
Sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat eri tavoin
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolen, iän, perherakenteen, koetun sosioekonomisen aseman ja maahanmuuttajataustan yhteyksiä hyvinvointiin.
Yksittäin tarkasteltuna vanhempi ikä, yksinhuoltaja- tai uusperhe, matala koettu sosioekonominen asema sekä tietyt maahanmuuttajataustat olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.
Sosiaalisten taustatekijöiden yhteydet hyvinvointiin olivat kuitenkin yllättäviä.
– Korkea koettu sosioekonominen asema yhdistettynä nuoreen ikään ja ydinperheeseen linkittyi tyttöjen hyvinvointiin odotettua enemmän. Pojilla sama yhdistelmä oli yhteydessä odotettua heikompaan hyvinvointiin, Gustafsson kertoo.
Koululle ja kotiin selkeät viestit
Tutkimustuloksien pohjalta opettajien kannattaa rakentaa ilmapiiriä, jossa nuoret tuntevat itsensä arvostetuiksi. Vanhempia tutkimus kannustaa pysymään aktiivisesti mukana lastensa arjessa.
Nuorten verkkovuorovaikutuksen hyvinvointiriskejä arvioitaessa on tärkeää katsoa myös kasvokkaiseen sosiaaliseen elämään. Verkkoaktiivisuus ei yksin kerro nuoren tilanteesta.
Väitöskirjassa tarkastellaan pohjoismaisten nuorten hyvinvointia sosiaalisen tuen, verkkovuorovaikutuksen ja sosiaalisten positioiden näkökulmista. Väitöskirja perustuu aineistoon, johon osallistui noin 11-, 13- ja 15-vuotiaita nuoria vuosina 2017-2018 ja 2021-2022.
Sosiaalinen tuki voidaan määritellä erilaisina tukimuotoina, kuten toisen henkilön tarjoamana huolenpitona, empatialla ja arvostuksen kokemuksena, sekä käytännön apuna ja neuvojen antamisena, jotka parhaimmillaan auttavat yksilöä kohtaamaan haasteita.
Lisätiedot:
Jasmine Gustafsson
029 412 4968
*********************************************
Jasmine Gustafsson väittelee 5.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Role of Social Positions, Social Support, and Online Interaction in Shaping Well-Being - Examining Subgroups of Nordic Adolescents". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Karolina Eskelin (U3032), Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Catherine Haslam, University of Queensland, Australia, ja kustoksena on Inga Jasinskaja-Lahti.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa