”Poliitikkojen päätökset eivät kuulu tutkijoille, mutta keskustelu niistä kuuluu”

Makrotaloustieteen lahjoitusprofessuuria kuusi vuotta hoitanut Niku Määttänen sanoo, ettei Suomen julkinen talous ole kriisissä. Nyt on kuitenkin pakko keskustella toimista, jotka estävät sellaista kehittymästä.

Suomen julkinen talous on kriisissä. Tällaisen käsityksen antavat uutisotsikot harva se päivä.

Suomen julkinen talous ei ole kriisissä, sanoo Niku Määttänen, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori. Näin hän perustelee:

– Kriisi pakottaa päättäjät tekemään jotakin ja heti. Tällainen tilanne, esimerkiksi, oli eteläisen Euroopan maissa 2010-luvun alussa.

Määttäsen mukaan Suomen talous ei ole kriisissä, sillä meillä on aikaa miettiä, mitä tarvitsee tehdä, ja päättäjillä on myös erilaisia mahdollisuuksia, joista valita. 

– Mutta kriisin todennäköisyys kyllä koko ajan lisääntyy.

Niin käy, jos julkisen talouden velkaantumista ei pysäytetä ajoissa. Määttänen on ollut yksi kysytty asiantuntija ottamaan julkisesti kantaa, mitä menoja sopeutetaan ja kuinka paljon. 

Kantaa hän ottanutkin, sanomalla esimerkiksi, että jo luvattujakin eläkkeitä voisi leikata sukupolvien välisen reiluuden nimissä nyt, kun julkista rahaa ei enää riitä jaettavaksi entiseen malliin. 

Maailmankirjat menivät sekaisin

Määttänen aloitti nykyisessä tehtävässään vuonna 2020. Kyseessä on Suomen Pankin tekemän lahjoituksen varoin perustettu professuuri. 

Määttäsen professuuri kuuluu Helsinki Graduate School of Economics -yksikköön, joka perustettiin vuonna 2018 vahvistamaan taloustieteen tutkimusta ja tutkijakoulutusta Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteistyönä.

Kuuden vuoden jälkeen on hyvä hetki arvioida, miten professuuri on muuttanut maailmaa. 

Määttänen pohtii, että yllättävän ison osan työajasta on vienyt osallistuminen julkiseen keskusteluun. Se on vaikuttanut jonkin verran mahdollisuuksiin keskittyä omaan tutkimukseen. 

Viimeiset kuusi vuotta maailmankirjat ovat olleet sekaisin. 

Ensin tuli koronaviruspandemia, sitten iskivät monet poliittiset myllerrykset.

Viime aikoina taloustieteilijät ovat olleet kuin koronakriisin aikaiset epidemiologit, Määttänen sanoo. 

He saavat tiuhaan kutsuja julkisuuteen kertomaan, mikä on tilanne nyt, ja mitä ehkä tapahtuu seuraavaksi.

– Talouspolitiikka on tullut ikään kuin akuutimmaksi kysymykseksi kuin ennen. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on ollut tiedossa pitkään, mutta nyt toimeen pitää tarttua myös osittain meistä riippumattomien lisähaasteiden vuoksi, kuten siksi, että julkisen velan korot ovat nousseet ja maanpuolustuksen tarvitsemista lisämenoista vallitsee suhteellinen yksimielisyys.

Uudet haasteet ovat kasautuneet talouden aiempien haasteiden päälle. 

– Tämä on nostanut julkisen talouden tilanteen vahvasti julkiseen keskusteluun. Minusta on hyvä, että asiasta keskustellaan laajasti, sillä julkisen talouden tilanne edellyttää isoja päätöksiä jo lähivuosina. Samalla kieltämättä toivon, että voisimme pian keskustella enemmän ihan muista asioista.

Ei hyvinvointivaltiokaan ole uhattuna

Uhkaavatko julkisen talouden ongelmat koko hyvinvointivaltiota? Eivät ainakaan väistämättä, Määttänen vastaa.

– Uskon, että julkinen talous voidaan tasapainottaa ilman hyvinvointivaltion romuttamista. Tehtävä tulee helpommaksi, jos olemme valmiita tarkastelemaan uudelleen kaikkia suuria julkisen talouden menoja ja toisaalta miettimään monenlaisia vaihtoehtoja verotulojen turvaamiseksi.

Määttästä esimerkiksi häiritsee työmarkkinajärjestöjen puheenparsi:

– Sen mukaan työeläkejärjestelmästä ei ole syytä hakea säästöjä, sillä järjestelmä on siinä mielessä tasapainossa, ettei eläkemaksuja näillä näkymin tarvitse korottaa.

Kuvitellaan uusi yritystukivero, jota kansalaiset maksavat palkastaan, Määttänen kehottaa. 

Poliitikot säätävät sen niin korkeaksi, että se riittää kattamaan aiemmat yritystuet, ja bisnekset kukoistavat. Kansalaisten raha olisi tiukassa.

Se, että yritystukien rahoittamiseksi korvamerkitty vero riittää niiden rahoittamiseen, ei tietenkään olisi järkevä perustelu jättää yritystuet kaikkien leikkauslistojen ulkopuolelle, Määttänen sanoo. Talous pitää saada tasapainoon ja kasvuun, ettei kriisiä tulekaan. 

Professorina voi tutkia ja kouluttaa – mutta myös keskustella ja tuoda esille vaihtoehtoja. 

– Minusta se on tärkeä osa työtäni. Poliitikot valitsevat mitä valitsevat, mutta on tärkeää miettiä julkisesti, mitä eri vaihtoehdoista seuraa, ja myös tuoda vaihtoehtoja esille. Tällainen keskustelu kaipaa tutkijoitakin. Tämä tietysti pätee muuhunkin kuin talouspolitiikkaan.