ADHD-diagnoosin saaneet tulevat vanhemmiksi keskimäärin muita nuorempina – mutta ovat myös useammin lapsettomia

Helsingin yliopiston tuore perustuu suomalaisiin väestörekistereihin ja kattaa 759 430 Suomessa syntynyttä henkilöä vuosien 1982–1993 syntymäkohorteista. Tutkittavia seurattiin enimmillään 38 vuoden ikään saakka.

Tulokset osoittavat, että ADHD ei ole yhteydessä vain siihen, saavatko ihmiset lapsia, vaan myös siihen, milloin vanhemmaksi tullaan. 

– ADHD-diagnoosin saaneilla ensimmäisen lapsen saaminen oli todennäköisempää 18–23-vuotiaana, mutta epätodennäköisempää myöhemmin aikuisuudessa, jolloin lapsia tyypillisesti saadaan, sanoo tutkijatohtori t Helsingin yliopistosta.

Ensimmäisen lapsen ajoitus vaihteli selvästi

Tutkimuksessa erityisen kiinnostavaa oli se, että ADHD:n yhteys ensimmäisen lapsen saamiseen vaihteli iän mukaan. ADHD-diagnoosin saaneet saivat ensimmäisen lapsensa muita useammin nuorena aikuisena. Sen sijaan myöhemmin aikuisuudessa, jolloin ensimmäinen lapsi Suomessa tyypillisesti saadaan, ensimmäisen lapsen saaminen oli heillä harvinaisempaa.

– Tulos viittaa siihen, että ADHD on yhteydessä varhaisempaan vanhemmaksi tuloon mutta samalla myös suurempaan todennäköisyyteen jäädä lapsettomaksi, Kailaheimo-Björkqvist kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että ADHD-diagnoosin saaneet olivat muita harvemmin avo- tai avioliitossa. Parisuhdetilanne selitti suuren osan ADHD:n ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä, mutta ei koko ilmiötä.

Tutkimus tuo uutta tietoa ADHD:n ja perheellistymisen yhteydestä

Aiempi tutkimus on osoittanut, että ADHD on yhteydessä esimerkiksi koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja terveyteen. ADHD:n yhteydestä lastensaantiin tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Tutkimus on ajankohtainen, koska ADHD-diagnoosit ovat lisääntyneet ja syntyvyys on monissa maissa matalalla tasolla. Samalla keskustellaan paljon siitä, millaiset tekijät vaikuttavat nuorten aikuisten parisuhteiden muodostumiseen ja perheellistymiseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäisen lapsen saamista ja sen ajoitusta. Analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille. ADHD tunnistettiin erikoissairaanhoidon diagnooseista ja ADHD-lääkitystä koskevista reseptitiedoista. Aineistossa ADHD-diagnoosi tai ADHD-lääkitys oli 2,1 prosentilla miehistä ja 1,7 prosentilla naisista.

Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää STN-rahoitteista Flux-konsortion tutkimusta, jossa tarkastellaan muuttuvaa perheenmuodostusta.

– Jatkossa olisi tärkeää selvittää, näkyykö sama yhteys myös nuoremmissa sukupolvissa, joissa ADHD-diagnoosit ovat yleisempiä, ja ulottuvatko erot elinikäiseen lapsettomuuteen, tutkija toteaa.

Yhteystiedot:
Sanna Kailaheimo-Björkqvist
S-posti:
Puh: 050 3083092

Julkaisu:
Kailaheimo-Björkqvist, S., Metsä-Simola, N., & Myrskylä, M. (2026). From early to fewer first births: ADHD and family formation among young adults. J Epidemiol Community Health.