— Vuorovaikutus on nykymaailmassa hyvin monimutkaista. Sitä kannattaa tutkia nykyistä enemmän, sillä hyvä kommunikaatio on avain Suomenkin pärjäämiseen, Mikael Jungner sanoo.

Nuorena valkolakkisena Mikael Jungner halusi oikeustieteellinen tiedekuntaan. Miksi?

— Ensinnäkin sinne oli vaikeinta päästä sisään, Mikael Jungner muistelee.

— Tämän haasteen lisäksi oivalsin, että juristihan voi tehdä melkein mitä vain. Monipuolisten mahdollisuuksien kirjo viehättää minua, enkä ole koskaan halunnut tietää, millaisista töistä tulen jäämään eläkkeelle.

Oikeustieteiden perustutkintonsa jälkeen Jungner työskenteli yliopistossa assistenttina ja apurahatutkijana. Elämä oli vahvasti viemässä tutkijaksi.

— Tein lisensiaatintyötäni kunnallisten palvelujen kuluttajien oikeusturvasta — siis soteaiheesta — ja samalla sain opettaa ja korjata tenttejä. Se oli hienoa aikaa!

Kesken akateemisen aherruksen Jungneria pyydettiin eduskuntaan lainsäädäntösihteeriksi.

— Ajattelin tehdä Arkadianmäelle vuoden mittaisen sivuhypyn. Tällä sivuhypyllä sitä yhä ollaan.

Eduskunnasta Jungnerin tie on kulkenut YLE:n ja nyt viestintätoimisto KREAB:in toimitusjohtajaksi. Oikeustieteellisestä tiedekunnasta Jungner kokee saaneensa hyvät työkalut maailman jäsentämiseen.

— Opin näkemään maailman ilmiöt syy- ja seuraussuhteineen vähän kuin legorakennelmina, ja opin purkamaan ja rakentamaan näitä legopalasia. Maailmasta tuli läpinäkyvä ja kirkas, Jungner luonnehtii.

Viime vuonna Jungner teki henkilökohtaisen lahjoituksen työelämäviestinnän professuurin saamiseksi Helsingin yliopistoon.

— Kannustimet lahjoittajalle ovat nyt hyvät: lahjoitussumman saa vähentää verotuksessa ja valtio vielä lisää pottiin vastinrahaa, Jungner vinkkaa.

— Lisäksi totta kai uskon tähän oppituoliin vilpittömästi. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että kaikki arvokas syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa — ja tämän vuorovaikutuksen tutkimiseen ja opiskeluun Suomessa käytetään aivan liian vähän resursseja, Jungner miettii.

— Kiitos globalisaation ja teknologisen kehityksen maailmasta ja vuorovaikutuksesta on tullut erittäin monimutkaista. Pärjätäkseen monimutkaistuneessa maailmassa Suomi tarvitsee lisää avointa, tietoja panttaamatonta ja tasa-arvoista kommunikaatiota. Se auttaa meitä oppimaan kollektiivisesti ja tuo rohkeutta kokeilla uusia asioita.

— Todellisten innovaatioiden ja kilpailukyvyn takaa löytyy siis aina hyvä vuorovaikutus. Toivon tämän professuurin antavan meille hyvästä vuorovaikutuksesta paljon lisää tutkittua tietoa.

 

Helsingin yliopiston monitieteistä tutkimusta voi tukea esimerkiksi tekemällä lahjoituksen yliopiston tulevaisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden tueksi. Lahjoituksesi vaikutus on erityisen suuri juuri nyt, sillä valtio on luvannut sijoittaa jopa 3 euroa jokaista Helsingin yliopiston 375-tulevaisuusrahastoon lahjoitettua euroa kohden. Vastinrahaohjelma päättyy 30.6.2017. Tee lahjoitus verkossa ja tule mukaan tukemaan tiedettä >>

Liity ajattelijoihin ja tykkää Tekoja maailman parhaaksi - Helsingin yliopisto -sivusta Facebookissa >>