Artikkeli on ilmestynyt teoksessa Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu (toim. Pirjo Markkola, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman, SKS 2014).
Voittaja-artikkelissa Tervonen analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu ja mikä rooli historiantutkijoilla on ollut tässä prosessissa. Tervosen mukaan ajatus yhtenäiskulttuurista on kuitenkin paitsi myytti, myös yhä vahingollisempi sellainen.
- Se tuo 1900-luvun alkupuolen rotuajattelun kaikuja monimuotoistuvaan arkeemme ja legitimoi muukalaisvastaisuutta. Se sulkee suomalaisuuden ulkopuolelle ihmisiä, joista monet ovat olleet täällä sukupolvien, vuosisatojen tai tuhansien ajan. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena on korkea aika kohdata tämä myytti ja päästä siitä eroon, Tervonen sanoo Koneen säätiön tiedotteessa.
Tervosen ajatuksista voi lukea lisää hänen blogikirjoituksestaan Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia
Vuoden Tiedekynä 2017 -palkinnonsaajan valinnut professori Pirkko Nuolijärvi perustelee voittajan valintaa muun muassa artikkelin tyylillä, joka on kauniilla tavalla eleetön, ja kirjoittaja esittelee perustelunsa selvästi.
- Teksti etenee johdonmukaisesti niin, että lukija odottaa innostuneesti, mitä historian seuraavat vaiheet tuovat eteen. Jo lukujen otsikointi herättää kiinnostusta, ja valitut sitaatit tuovat esille kulloisenkin historioitsijan äänen ja ajattelutavan ja vahvistavat tekijän argumentaatiota havainnollisella tavalla, Nuolijärvi toteaa tiedotteessa.
Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Tänä vuonna palkinto myönnettiin humanistisen alan tieteellisestä kirjoituksesta. Palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto ja se jaettiin nyt seitsemättä kertaa.
Lue voittaja-artikkeli Koneen säätiön sivuilta