Verkkolait ristiriidassa?

Verkkoidentiteettivarkaudesta tuli laitonta reilu vuosi sitten. Tänä syksynä verkkotunnukset puolestaan vapautuivat. Voiko sisältöä julkaista nyt toisen ihmisen nimellä?

Juhani Juselius, FI-verkkotunnukset-ryhmän päällikkö, Viestintävirasto

Verkkotunnukset vapautuivat syyskuussa, miten?
— Ihmiset voivat hakea tunnuksia suoraan verkkotunnusten välittäjältä, kun ennen ne haettiin Viestintävirastolta. Toinen muutos on se, että nyt kuka tahansa saa hankkia esimerkiksi .fi-päätteisen verkkotunnuksen, kun aikaisemmin oikeus siihen oli vain suomalaisilla yrityksillä, yhteisöillä ja yksityishenkilöillä.
— Liikkeellä oli feikki-identiteettejä, joita ihmiset tekivät saadakseen .fi-tunnuksen tai suomalaisia tavaramerkkejä ja toiminimiä. Nyt tuli mahdolliseksi tehdä laillisesti se, mitä ennen on tehty luvatta, joten meillä on tunnuksen haltijasta oikeammat identiteettitiedot kuin ennen.

Miksi laki muuttui?
— Pitkään valmisteilla ollut laki on nyt linjassa kansainvälisen käytännön kanssa. Lisäksi se on osa Suomen hallituksen tavoittelemaa normienpurkua. 

Eikö laki ole ristiriidassa verkkoidentiteettivarkauslain kanssa?
— Meillä ei ollut tietoa lain tästä osa-alueesta.

Saavatko kiusaajat ja riitelijät nyt uusia välineitä?
— Emme ole miettineet asiaa tästä näkökulmasta.

Paljonko tulee kuluja, jos rekisteröi tunnuksen itselleen tai lapselleen kaiken varalta?
— Verkkotunnuksen välittäjä saa vapaasti hinnoitella palvelunsa. Me emme ole miettineet asiaa tästä näkökulmasta.

Milloin kyse on identiteettivarkaudesta?
— Jos oikeudettomasti avaa erehdyttämistarkoituksessa verkkotunnuksen toisen ihmisen nimellä ja laittaa sinne sisältöä, joka aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. 
— Pelkästään toisen nimen käyttäminen ei toteuta rikosta, jos erehtymisen vaaraa ei ole, esimerkiksi silloin, kun samannimisiä henkilöitä on useita eikä mikään muu tieto verkkosivustolla viittaa tiettyyn ihmiseen. 
— Jos teon negatiivisten vaikutusten eliminointi edellyttää paljon toimenpiteitä, niin kyseessä on vähäistä suurempi haitta. Esimerkiksi niin, että henkilö joutuu soittamaan tai lähettämään sähköpostia usealle ihmiselle korjatakseen tilannetta.

Onko lakiuudistuksessa ongelmia?
— Se, että minkämaalainen yritys tahansa voi rekisteröityä .fi-tunnuksen alle, voi olla ongelmallista kuluttajansuojan näkökulmasta.

Artikkeli on julkaistu Mitä nyt -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/09/16. Lisää aiheesta numerossa Y/10/16.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.