Suomen poikkeuksellisen arvokas luontohavaintojen aineisto pitkältä aikaväliltä halutaan tuoda yhteiskunnan käyttöön aiempaa tehokkaammin.

Siksi ryhmä ekologeja ja matemaatikkoja Helsingin yliopistosta aikoo yhdistää ja jäsentää aineistot terveyttä, taloutta ja ympäristöä koskevan päätöksenteon tueksi.

Kasviekologian professori Anna-Liisa Laineen johtamassa ja Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa miljoonahankkeessa tutkijat lupaavat aikasarjojen avulla löytää vastauksen useaan yhteiskunnallisesti merkittävään kysymykseen.

– Esimerkiksi ruuantuotannon kannalta on ensiarvoisen tärkeä ymmärtää, mitä seuraa jos pölyttäjien, tuhoeläinten ja viljelykasvien vuodenaikarytmit irtautuvat ilmastonmuutoksen takia toisistaan, Laine sanoo.

Suomalaiset luonnontieteilijät ovat aiemmin tehneet tieteellisiä läpimurtoja muun muassa osoittamalla, miten tautien epidemiat muuttuvat elinympäristöjen pirstoutuessa tai kuinka ympäristönmuutos muuttaa arktisen alueen ekosysteemejä.

Laineen mukaan pitkäaikaisaineistojen yhdistäminen avaa tutkijoille kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia ymmärtää erilaisia muutoksia ympäristössä ja niiden syitä.

– Yksittäisen lajin ymmärtämiseksi tarvitaan laajempi käsitys koko sen elinympäristöstä, sillä lajien menestys luonnossa riippuu aina vuorovaikutuksista toisten lajien kanssa.

Aineistoja muun muassa riistalajeista, metsävaroista, linnuista, pedoista, maatalouden kasvitaudeista, Ahvenanmaan ketojen eliöistä, hirvituhoista sekä kalakannoista ovat vuosien varrella keränneet vapaaehtoiset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Kolmevuotisessa hankkeessa korostuukin Helsingin yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tiivis yhteistyö.

Tutkijoiden kehittämät matemaattiset ja tilastolliset menetelmät ja työkalut aikasarjojen analyysiä varten on tarkoitus kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi.

Lisätiedot

Anna-Liisa Laine
050 448 4430
anna-liisa.laine@helsinki.fi
Twitter @annaliisalaine