Suomen Akatemian kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 3.6. rahoituksen seuraaville humanistisen tiedekunnan tutkijoiden johtamille hankkeille:
Johanna Kantola: Sukupuoli ja valta korporaristisessa Suomessa (GePoCo)
Tämä uraauurtava tutkimushanke analysoi sukupuolen, vallan ja korporatismin kytköksiä Suomessa. Käytämme käsitettä ”uudelleen järjestäytyvä korporatismi” kuvaamaan aiheen ajankohtaisuutta ja sen yhteiskunnallista ja tieteellistä merkitystä. Keskitymme erityisesti transnationaalin ja neoliberalismin vaikutukseen tämän päivän korporatismiin ja sukupuolen väliseen tasa-arvoon. Tutkimusaineiston avulla, joka koostuu haastatteluista, osallistuvasta havainnoinnista, avaindokumenteista ja media-analyysista, projektissa analysoidaan työmarkkinajärjestöjä sukupuolistuneina organisaatioina. Projekti tuottaa uutta tietoa työmarkkinajärjestöjen sukupuolittuneista neuvotteluprosesseista, ja vaikutuksista niihin tapoihin, joilla sukupuolten välinen tasa-arvo määrittyy politiikassa. Projektissa huomioidaan erityisesti työmarkkinajärjestöjen tasa-arvopolitiikan toimeenpanolle aiheuttamat haasteet sekä Euroopan unionin rooli kentällä.
Krister Lindén: Semanttiset alueet Akkadinkielisissä teksteissä
Projektissa luodaan semanttisia alueita Akkadin lekseemeille käyttäen kieliteknologian uusimpia menetelmiä. Assyriologialle projekti mahdollistaa muinaisten Mesopotamialaisten käsitteiden ymmärtämisen aivan uudella tavalla. Huonosti säilyneet nuolenpäätekstit tarjoavat mahdollisuuden kehittää uudenlaisia kieliteknologisia menetelmiä, jotka tulevat olemaan hyödyllisiä myös muiden kuolleiden kielten tai pienten ja osittain tuhoutuneiden tekstikorpusten käsittelyssä. Pääasiallinen Akkadin tekstien lähde projektille on “Open richly annotated cuneiform corpus (Oracc)”, mutta projektissa käytetään myös muita saatavilla olevia Akkadin korpuksia. Koska Akkadin kieltä kirjoitettiin 2500 vuoden ajan, projektissa voidaan myös tutkia kielen ja konseptien muuttumista ainutlaatuisen pitkällä aikaperspektiivillä.
Henrik Meinander: Minoriteter, nationen och världen: Svenskspråkiga och judiska intellektuella i Finland och det internationella samfundet (1880-1980)
Projektet undersöker hur minoritetsintellektuella (finlandssvenskar och judar) i Finland under perioden 1880-1980 navigerade mellan lokala, nationella, regionala och globala kontexter. Deras benägenhet att uppträda som kulturförmedlare på olika plan gör dem till särskilt lämpliga forskningsobjekt för studiet av förhållandet mellan det nationella och globala, vilket blivit en alltmer central fråga inom modern idéhistorisk forskning. Sådana minoritetsintellektuella som ställde sig kritiskt till dominerande ståndpunkter inom det nationella fältet kunde i försvaret av sina positioner stöda sig på kosmopolitiska strategier och internationella nätverk. När de uppträdde på internationella arenor fann de sig emellertid ofta i rollen som kulturambassadörer för sina respektive nationer; konstellationen lokala kosmopoliter och nationella ikoner i världen är utmärkande för de intellektuella inte bara i Finland men i flera olika små och perifera länder i Europa under 1800- och 1900-talen.
Minna Palander-Collin: Demokratisaatio, mediatisaatio ja kielikäytänteet Britanniassa 1700-1950. Konsortiorahoitus DEMLANG yhdessä Tampereen yliopiston kanssa.
DEMLANG tuottaa tietoa sosiokulttuuristen demokratisaatio- ja mediatisaatioprosessien ja kielikäytänteiden yhteyksistä Britanniassa 1700–1950. Tavoitteena on löytää mekanismeja, joilla sosiokulttuuristen muutosten ja kielenmuutoksen keskinäistä yhteyttä voidaan selittää. Empiirinen tutkimus kohdistuu ideologioita ja arvoja välittäviin julkisiin ja yksityisiin teksteihin. Suuret tekstikorpukset mahdollistavat sanaston, fraasien ja syntaksin toistuvien kuvioiden aineistolähtöisen tunnistamisen ja tilastollisesti merkitsevien käännekohtien havaitsemisen makrotasolla. Pienten huolellisesti koostettujen korpusten avulla pystytään pureutumaan havaittujen ilmiöiden kompleksisuuteen mikrotasolla ja selittämään nousevia, muuttuvia ja katoavia kielipiirteitä historiallisen kontekstualisoinnin avulla. Konsortion vahvuutena on tutkijoiden kriittinen massa ja eri osaamisalueiden yhdistyminen tavalla, joka mahdollistaa teoreettisesti ja metodologisesti kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen.
Antu Sorainen: Sukulaisuuden uudet määritelmät: vastakohdat ja marginaalien erot
Tuotamme painavan teoreettisen avauksen tuomalla seksuaalisuuden ja sukupuolen sukulaisuussuhteita ja hoivaa koskevan keskustelun keskiöön. Määrittelemme sukulaisuutta uudelleen tarkastelemalla marginalisoituja huoltosuhteita ja niiden eroja kolmessa erilaisessa yhteiskunnassa: itsevaltaisella Venäjällä, jälkisosialistisessa Kuubassa ja hyvinvointivaltiomurroksen Suomessa. Tutkimme, miten sukulaisuuden normit vaikuttavat yhteiskunnassa varjoon jääviin hoivasuhteisiin. Tarkastelemme miten lainsäädäntö, taloudelliset muutokset, poliittinen vallankäyttö, seksuaalisuudet ja sukupuoli vaikuttavat tukisuhteisiin, jos elämä ei vastaa perusperhemallia. Yhdistämme laadullista ja määrällistä aineistoa (130 haastattelua kolmessa eri maassa) tilastolliseen analyysiin lomakehaastatteluista Venäjällä ja Suomessa (>2000 vastaajaa). Tutkimusryhmämme ja yhteistyökumppanimme eri maissa keskustelevat yhdessä siitä, miten tuloksemme uudistavat olemassa olevaa tietoa marginalisoiduista hoivasuhteista.
Thomas Wallgren: Vad skapade Wittgenstein?
Under sin livstid publicerade Ludwig Wittgenstein mindre än 100 sidor filosofi. Efter hans död färdigställde hans litterära förvaltare ett antal ”verk av Wittgenstein”. De här böckerna skapade Wittgenstein som en upphovsman till filosofiska verk om specifika ämnesområden och teorier tillhörande dessa. Den problematiska relationen mellan de redaktionella valen och Wittgensteins egen filosofi har först nyligen börjat få den skolära uppmärksamhet den förtjänar. Vi ger oss in på denna jungfruliga mark genom noggranna fallstudier tillhörande redigeringshistorien för Wittgensteins publikationer. Projektet använder sig av det omfattande och outnyttjade material som finns bevarat i von Wright och Wittgenstein-arkivet (WWA) i Helsingfors. Projektet har en stark digital humaniora R&D aspekt. Resultaten kan förväntas bidra till en omvärdering av Wittgensteins bidrag till den filosofiska diskursen om upplysningen.