Professori Anu Kantolan johtama konsortio Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) tarttuu erityisesti kansalaisten mahdollisuuksiin ja tapoihin osallistua poliittiseen päätöksentekoon globaaleja muutoksia kohtaavassa yhteiskunnassamme.
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -kokonaisuudessa selvitetään, kuinka globaalit muutokset kuten talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten poliittista toimintakykyä, intressejä ja tunteita.
Kansalaisten kuplien ohella tutkitaan päättäjien mahdollista kuplautumista.
− Tunteiden osalta on tarkoituksena tutkia, missä on toivoa tai pessimismiä sekä sitä, mihin ihmiset tuntevat kuuluvansa, kertoo Kantola.
Kansalaisten kuplien ohella tutkitaan päättäjien mahdollista kuplautumista.
BIBU:ssa selvitetään myös, miten poliittinen päätöksenteko vastaa muuttuviin intresseihin poliittisissa kysymyksissä ja kamppailuissa, jotka määrittävät pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuutta.
Suomesta demokratian kiihdyttämö
Konsortion tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti kiinnostava demokratian kiihdyttämö.
− Tätä varten päivitämme demokratiaa eri kokeilujen ja alustojen avulla, kuten osallistuvan budjetoinnin kokeiluilla ja lainvalmisteluun liittyvillä alustoilla, Kantola kertoo.
"Digitaaliset diplomaatit ovat vastatrolleja."
Kantolan mielestä demokratia on paras tapa kehittää yhteiskuntia. Hänen vetämänsä konsortiolta onkin tulossa laaja katsaus siihen, mitä kansalaisuus on.
Tutkimuksen pohjalta BIBUssa kampitetaan osallistumisen kuiluja ja kuplia. BIBU luo uutta tietoa yhdessä kansalaisyhteiskunnan, intressiryhmien, päättäjien, talouselämän ja viranhaltijoiden kanssa. BIBU kehittää myös osallistavia innovaatioita kuten digitaalisia diplomaatteja, sovittelupaneeleja ja valtaistavia julkisuuksia sekä kursseja päättäjille.
− Digitaaliset diplomaatit ovat vastatrolleja. Kokeilemme virtuaalitodellisuutta digikomiteassa, Kantola selventää.
Idean alkujuuret tiedekunnassa
BIBUlle alkusysäyksen antoi valtiotieteellisen tiedekunnan laaja tutkimusrepertuaari, joissa etenkin viestinnän, politiikan, sosiologian ja kuluttajatutkimuksen yhteistyö innostivat perinteiden murtamiseen.
− Hienoa päästä nyt oikeasti tekemään monitieteistä tutkimusta. Tiedekuntarajatkin ylittyvät, kun muun muassa psykologia tuo tähän oman panoksensa, viestinnän professori Kantola toteaa.
BIBUlle myönnettiin rahoitusta yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston osuus on 2,2 miljoonaa euroa.