Rikkakasvien torjunta-aineet hajoavat pohjoisen viileissä oloissa hitaammin kuin Etelä-Euroopassa. Pintamaan saastumisen lisäksi riskinä on aineiden kulkeutuminen syvempiin maaperäkerroksiin ja pohjavesiin.
Kaisa Kerminen tutki väitöskirjassaan torjunta-aineiden hajoamista pohjoisen havumetsävyöhykkeen pintamaissa, syvempien maakerroksien sedimentin ja veden seoksissa ja pohjavesiympäristöä mallintavissa sedimenttipylväissä.
Sedimentit olivat peräisin pohjavesialueelta, josta oli löydetty rikkakasvien torjunta-aineina aiemmin käytettyä atratsiinia ja simatsiinia, atratsiinin hajoamistuotetta desetyyliatratsiinia (DEA) sekä diklobeniilin hajoamistuotetta 2,6-diklooribentsamidia (BAM). Atratsiinin käyttö kiellettiin EU:ssa vuonna 2004. Samana vuonna simatsiinin myynti kiellettiin.
Turve ja maaperäbakteerit tehosivat
Turve, kompostin, turpeen ja hiekan seos sekä Pseudomonas-maaperäbakteerin ADP-kanta laskivat torjunta-ainepitoisuuksia parhaiten.
– Pystyimme eristämään sedimentistä ja turpeesta vain pieniä atratsiini- ja simatsiinijäämiä. Tämä viittaa siihen, että aineet ovat joko hajonneet tai niistä on syntynyt maaperään sitoutuneita jäämiä, joita ei pystytä eristämään, bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kerminen sanoo.
Maaperän mikrobit puolittivat atratsiinin määrän maassa 57–181 päivässä. Atratsiini hajosi myös kemiallisesti neljässä maassa viidestä, jolloin puoliintumisaika oli 120–183 päivää. Hajoaminen oli heikointa vähiten orgaanista ainetta ja typpeä sisältävässä maassa.
Hapella ei ollut yleistä vaikutusta atratsiinin hajoamiseen, vaikka yhdessä maassa mikrobit hajottivat atratsiinia vain hapellisissa oloissa.
Maahan lisättiin myös nollavalenssisen raudan ja orgaanisen aineksen EHC®-seosta. Sen huomattiin edistävän kemiallisesti atratsiinipitoisuuksien laskua hapellisissa olosuhteissa. Sedimenttipylväissä EHC® puhdisti atratsiinilla, DEA:lla ja BAM:lla pilaantunutta pohjavettä noin kuukauden.
– EHC® voi olla käytännöllinen pienten torjunta-ainepitoisuuksien puhdistuksessa, mieluiten hapen läsnäollessa. Turpeen, turve-komposti-hiekka-seoksen ja EHC®:n käytettävyyttä puhdistuksessa pitää kuitenkin vielä tutkia tarkemmin. Näin vältytään siltä, että orgaanisen aineksen lisäämisellä olisi mahdollisia haittavaikutuksia juomaveden laadulle.
_____________
FM Kaisa Kerminen väittelee 4.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dissipation of herbicides in surface soils and subsurface sediment slurries and development of treatment methods" (Torjunta-aineiden hajoaminen pintamaissa ja syvempien kerroksien sedimentti-vesiseoksissa sekä puhdistusmenetelmien kehittäminen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lahden Tiede- ja Yrityspuiston auditorio (Aalto), Niemenkatu 73, Lahti.