Elinvoimaa lähiöihin — kaupunkimaantieteilijä toivoo armoa keskustan ulkopuolisille liikekiinteistöille

Asiantuntijatyöpaikat vahvistavat lähiöitä, Petteri Niskanen sanoo. Hän vaalisi niiden vanhoja toimitaloja, joista löytyy kohtuuhintaista tilaa yritystoiminnan käynnistelyyn ja co-working-tarpeisiin.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2026.

Kaupunkien kehittämisen yksi nyrkkisääntö on, että asuminen kannattaa limittää palveluiden ja työpaikkojen kanssa. Työpaikkojen osalta tästä ei kuitenkaan ole tilastollista tai isojen aineistojen tutkimusta, kaupunkimaantieteen väitöskirjatutkija kertoo.

Niskanen otti aiheen pöydälleen ja aloitti analysoimalla Suomen viiden suurimman kaupungin lähiöitä postinumeroalueittain. Tuloksissa näkyy selvä kytkös asiantuntijatyöpaikkojen ja alueen elinvoiman välillä.

— Tietotyöllä ja luovilla työpaikoilla on vahva tilastollinen yhteys siihen, että asukkaiden koulutustaso ja tulot ovat korkeammat.

Osa asuu lähiössä, osa pendelöi

Osa alueen elinvoimaa parantavista asiantuntijoista asuu lähiöissä, osa pendelöi sinne töihin. Samalla lähiöön kertyy luovien alojen ihmisiä, joilla on työpaikat muualla.

Kahvilat ja ruokaravintolat saavat asiakkaita, Niskanen konkretisoi.

— Aion tutkia muitakin polkuja, joiden kautta työpaikat parantavat elinvoimaa.

Työntekopaikkaan tiukemmin sidotut ammatit — vaikkapa kaupoissa — eivät tuota samaa elinvoimavaikutusta.

Vielä 1970-luvuilla lähiötyöpaikkojen merkitys otettiin tosissaan, Niskanen sanoo. Nyttemmin toimitaloja on purettu asuntojen tieltä.

— Kun kaupunkien eriytymistä torjutaan, asumis- ja koulukysymysten lisäksi kannattaa miettiä työpaikkoja. Vanhoja toimitaloja pitäisi varjella, sillä niistä löytyy kohtuuhintaisia tiloja aloittelevaan yritystoimintaan ja co-working-käyttöön.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.