Helsingin yliopisto menestyi jälleen hyvin QS World University Rankings by Subject 2017 –vertailussa, kerrottiin vastikään.
- Kumpulan tiedekampus on tiivis osa kansainvälistä tutkimusyhteisöä, ja tiedekunnan avoimet professuurit houkuttelevat paljon kansainvälisiä hakijoita. Se näkyy mainekyselyissä. Korkeasta tasosta kertoo myös viimeaikainen menestyksemme ERC-rahoituksen hankinnassa, sanoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Esko Ukkonen.
Nyt julkistetun QS:n luokituksen mukaisista päätieteenaloista eniten sijoitustaan paransi yliopiston luonnontiede, sen tulos oli nyt 92 ja viime vuonna 112. Myös läheinen Life Sciences and Medicine -ala paransi sijoitustaan – se oli nyt 68 ja viime vuonna 78.
Yksittäisistä tieteenaloista sijoitustaan parantaneet alat olivat tietojenkäsittely, maantiede, antropologia, viestintä ja teologia. Filosofia paransi jo ennestään erinomaista tulostaan, se oli nyt 25 ja viime vuonna 30.
Datatieteen pitkäjänteinen tutkimus tuo menestystä
Datatieteen opetusta yliopistossa luotsaava professori Hannu Toivonen näkee, että tietojenkäsittelytieteen menestystekijöistä yksi on pitkäjänteinen datatieteen tutkimus.
- Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimuksesta huomattava osa voidaan lukea datatieteeksi. Sijoituksen nousu on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon laitoksen laaja tieteidenvälinen datatieteen tutkimus, joka rankingeissä usein vaikuttaa enemmän sovellusalojen kuin tietojenkäsittelyn sijoitukseen.
Laitoksen johtaja Sasu Tarkoma on hänkin iloinen laitoksen menestyksestä kansainvälisissä arvioinneissa.
- Olemme tässä QS:n arviossa ensimmäisellä sijalla Suomessa ja Pohjoismaiden kolmas. Tuoreessa Times Higher Education 2017 -arvioinnissa olimme ensimmäisellä sijalla Pohjoismaissa ja koko maailmassa sijalla 69, Tarkoma sanoo.
Maantieteen asemaa kohottaa sen arvostus ja maine
Helsingin yliopiston maantiede on QS-arvioinnissa jo usean vuoden ajan pysynyt vakaasti sijan 50 tuntumassa. Tänä vuonna sen sijoitus oli 49, viime vuonna 50-100 ja kaksi vuotta sitten 45.
Maantiede on menestynyt hyvin julkaisujen viittausmäärien suhteen, mutta erityisesti maantieteen asemaa kohottaa tutkijoiden osoittama arvostus ja maine. Näin arvelee geotieteiden ja maantieteen laitoksen johtaja Juha Karhu.
- Maineen luominen on edellyttänyt vuosikausien työskentelyä osana maantieteilijöiden kansainvälistä tutkijayhteisöä. Maantieteilijöiden, tiedekunnan ja yliopiston tuleekin toimia niin, että alan hyvää mainetta ei hukata, hän sanoo.
Mainekyselyjä, viittausindeksejä ja painokertoimia
QS-vertailussa tieteenalakohtaiset tulokset perustuvat neljään eri osatekijään: 74 000 tutkijalle ja 40 000 työnantajalle tehtyihin mainekyselyihin, Elsevierin Scopus -tietokannan viittausindekseihin ja h-indeksiin, joka yhdistää samanaikaisesti julkaisumäärän ja niiden sitaatioiden avulla lasketun vaikuttavuuden.
Tänä vuonna rankingissa oli mukana 46 tieteenalaa, joista Helsingin yliopistossa näistä annetaan opetusta 33 alalla. Sadan parhaan joukossa Helsingin yliopisto on nyt 24 tieteenalalla, mikä tarkoittaa yhtä alaa enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna kuusi alaa nosti tulostaan, 17 pysyi ennallaan ja 10 alan tulos heikkeni.
Vertailussa oli mukana 1127 yliopistoa maailman 18 000 yliopiston joukosta.
Tuloksiin voi tutustua QS:n sivuilla tai lukea lisää yliopiston tiedotteesta.