Tulevaisuudessa tarvitaan ihmistieteiden osaamista, kansanedustaja Katri Kulmuni näkee.

Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pääsi kouluaikanaan Tornion ja Haaparannan yhteisestä kielikoulusta Venäjän Kovdoriin ystävyyskouluvierailulle.

— Tuon betonisen tehdaskaupungin näkeminen oli iso kulttuurishokki, mutta nuoret tietenkin olivat samankaltaisia kuin mekin. Tajusin, etten tunne Venäjää juuri lainkaan ja vierailu innosti tutustumaan maahan, Katri Kulmuni kertoo. 

Lukiossa Kulmuni aloitti venäjän opinnot. Lapin yliopistoon hän lähti lukemaan kansainvälisiä suhteita.

— Lapin yliopistossa löysin hienon mahdollisuuden syventää Venäjä-osaamistani Helsingin yliopiston erillislaitoksen, Aleksanteri-instituutin koordinoimilla Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen opinnoilla.

Aleksanteri-instituuttia Kulmuni kehuu estoitta. 

— Instituutti tekee laadukasta, pitkäjänteistä ja monitieteistä tutkimusta. Monitieteisyys onkin ainoa vaihtoehto, jos haluaa ymmärtää jotakin niin monikerroksista asiaa kuin venäläinen yhteiskunta. Pitää osata kieltä, tuntea historiaa ja oikeusjärjestelmää sekä tutustua talouteen ja sosiologisiin kysymyksiin.

Oman koulutuksensa lisäksi tieteellä on annettavaa Kulmunille myös poliitikon työssä.

— Kansanedustajana minulle on valtava hyöty siitä, että saan jostakin aiheesta tutkijoilta kootusti poikkitieteellistä ja popularisoitua tietoa päätöksenteon tueksi. 

— Asiantuntijakuulemisten lisäksi tapaan tieteentekijöitä eri seminaareissa ja muun muassa tutkijoiden ja kansanedustajien TUTKAS-seuran kiinnostavissa tilaisuuksissa.

Kulmuni uskoo, että tasa-arvoinen koulutus on suurin yksittäinen selittäjä Suomen nousulle köyhästä maasta vaurauteen. 

— Ihmiset ovat voineet kouluttautua pitkälle erilaisista lähtökohdista ja mistä päin maata tahansa. Olen ehdottomasti opiskelujen maksuttomuuden kannattaja. Tiedon äärelle pitää jokaisella olla mahdollisuus päästä.

Viime aikoina Suomi on valitettavasti jäänyt kansainvälisissä vertailuissa jälkeen tieteeseen panostamisessa.

— Ei ole ollut mieltäylentävää olla päätöksentekijä näinä aikoina, kun kaikesta, myös koulutuksesta on säästetty, Kulmuni myöntää.

— Lisäsäästöjä ei onneksi enää tarvita. Kasvun myötä pyrimme nyt nostamaan tieteen ja tutkimuksen määrärahoja. Esimerkiksi Tekes ja Suomen Akatemia, jonka rahat vähentyivät usean vaalikauden ajan, sai juuri lisärahoitusta hallituksen puoliväliriihessä. 

— Suuressa kuvassa Suomi voi menestyä vain panostamalla osaamiseen ja tätä osaamista myös tarvitaan laajalla rintamalla, Kulmuni huomauttaa.

— 2000-luvun ensimmäinen vuosisata nähdään usein ihmistieteiden aikakautena. Vaikka automaatio etenee, humanistisia tai humaaneja kysymyksiä koneet eivät vielä osaa ratkaista.

Lahjoittamalla tieteelle rakennat Suomen tulevaisuutta.