Ystävien tuki lisää muuttovalmiutta

Asuinalueiden välillä on havaittu selkeitä eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja terveyskäyttäytymisessä. Esimerkiksi alkoholia juodaan enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla.

Psykologian maisteri Jaakko Airaksinen tutkii Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään, vaikuttavatko asuinalueet ihmisten hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen vai johtuvatko asuinalueiden erot siitä, että erilaiset ihmiset valikoituvat asumaan erilaisille asuinalueille.

– Vaikka yhteyksiä asuinalueiden ja hyvinvoinnin välillä on osoitettu useissa tutkimuksissa, ei syy-seuraussuhteiden suuntia näiden välillä ole kyetty aikaisemmin selkeästi osoittamaan, kertoo Airaksinen.

Airaksinen tutki asiaa pitkittäistutkimuksella, jossa seurattiin samoja henkilöitä yli 20 vuoden ajan kun he muuttivat asuinalueelta toiselle. Tulokset osoittavat, että kaupunkimaisilla alueilla asuminen lisäsi tutkittavien alkoholinkulutusta ja tupakointia verrattuna aikoihin, jolloin samat henkilöt asuivat maaseutumaisilla alueilla. Toisaalta varakkaammilla alueilla asuvat harrastivat enemmän liikuntaa – varakkaammalle alueelle muuttaminen ei kuitenkaan lisännyt liikunta-aktiivisuutta. Yllättäen asuinalueiden varakkuus tai kaupunkimaisuus eivät olleet juurikaan yhteydessä masennusoireisiin tai sosiaaliseen epäluottamukseen.

– Joiltain osin asuinalueen vaihtaminen siis muuttaa ihmisten terveyskäyttäytymistä, eli asuinalueella on vaikutusta, Airaksinen toteaa.

Sosiaalinen tuki saa muuttamaan

Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että kaupunkimaisilla alueilla asuminen lisäsi ystäviltä saadun tuen määrää verrattuna maaseutumaisilla alueilla asumiseen. Ystäviltä saatu sosiaalinen tuki näytti myös tukevan ihmisten muuttoaikeita, sillä ystäviltä saatu tuki ennusti suurempaa muuttamisen todennäköisyyttä. Perheeltä saatu tuki puolestaan vähentyi varakkaammille alueille muuttamisen myötä. Perheeltä saatu sosiaalinen tuki myös vähensi ihmisten muuttoaktiivisuutta.

– Valikoiva muuttoliike näyttää selittävän alueiden terveyseroja osittain, mutta tämä ei johdu siitä, että terveyskäyttäytyminen itsessään vaikuttaisi muuttoliikkeen suuntautumiseen varakkaammille tai kaupunkimaisille alueille. Todennäköisesti terveysvalikoitumisen taustalla on yhteisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat samalla sekä terveyskäyttäytymiseen että muuttoliikkeeseen, pohtii Airaksinen.

Airaksisen tutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta. LASERI-tutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin siihen osallistui 3596 lasta ja nuorta. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2012 ja siihen osallistui yli 2000 henkilöä.

Psykologian maisteri Jaakko Airaksinen väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Neighborhood effects in mental health and health behavior: Longitudinal analysis of social causation versus selective residential mobility” 13.5.2016 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XIV, yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34. Väitös on sähköisesti luettavissa e-thesis-palvelussa

 Väittelijän yhteystiedot: Jaakko Airaksinen, puh. 050 448 4206, s-posti jaakko.airaksinen@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys