Yksi miljoonasta

19.12.2014
ALKULUVUT (10/2014) | Kipu voi tuntua arkiselta kiusalta, mutta lääketieteen katsannossa kipu ei ole selvärajainen tutkimuskohde. Yksi syy tähän on kiputuntemusten omakohtaisuus ja kipukynnysten vaihtelu.

Kivun aistiminen on yksilöllistä. Kun ihmiset ovat arvioineet kuumakiputestissä kokemaansa kivun määrää, arviot vastaavat varsin hyvin aivotoiminnan aktivoitumisesta tehtyjä mittauksia.

Mittauksien perusteella voi päätellä, että kivun kovemmaksi arvioineet testihenkilöt todella tunsivat kovempaa kipua, kertoi Lontoon Kings Collegen fysiologian professori Stephen McMahon Helsingin yliopistossa joulukuun alussa.

Kivunsietokyky noudattaa pääosin normaalijakaumaa. Jakauman ääripäissä on kuitenkin pienet piikit: toisessa päässä on lähes kokonaan kipua tuntemattomia, toisessa erittäin kipuherkkiä. McMahonin kiinnostuksen kohde ovat hyvin vähän kipua kokevat ihmiset. Heitä on noin yksi miljoonasta

— Korkea kipukynnys ei ole pelkkä siunaus kantajalleen, McMahon huomautti.

Poikkeuksellisen vähän kipua tuntevien elinajanodote on tavallista lyhempi. Moni heistä myös hikoilee hyvin vähän. Vähän kipua kokevien kognitiivisissa kyvyissä tai motorisissa toiminnoissa ei kuitenkaan ole havaittu merkittäviä eroja verrattuna mui­hin.

Korkean kipukynnyksen mekanismi perustuu tuntohermosolujen natriumkanaviin, joita ohjaava geeni on vioittunut. Tutkijat koettavat nyt kehittää kanaviin vaikuttavia täsmälääkkeitä.

— Olisi tärkeää puuttua epänormaaliin krooniseen kipuun estämättä tavallista äkillisen kivun aistimista, McMahon selitti.

Lääkkeen kohdennuksen tulee olla hyvin tarkka. Natriumkanavia on kaikkialla elimistössä, ja esimerkiksi sydämen natriumkanavien toimintahäiriöt aiheuttavat ihmiselle rytmihäiriöitä.

Lue lisää aiheesta: Terveys