Vuorotyön terveysriskejä voidaan pienentää

Vuorotyötä tekevien terveysriskeihin voidaan vaikuttaa kohdennetulla elintapaohjauksella sekä vuorotyörytmin muutoksella, osoittaa Helsingin yliopistossa 7.10. tarkastettava väitöstutkimus.

Vuorokausirytmin häiriintyminen, univaje ja unihäiriöt sekä muutokset elintavoissa vaikuttavat vuorotyöntekijän terveyteen. Vuorotyötä tekee EU:ssa noin 17 % väestöstä ja joka kolmannen suomalaisen työaika on muu kuin säännöllinen päivätyö.

LL Katriina Viitasalo selvitti väitöstutkimuksessaan, onnistuuko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy maailmanlaajuisesti toimivan lentoyhtiön työntekijöillä, joista noin 70 % tekee epäsäännöllistä työaikaa tai aikaerotyötä. Tutkimuksessa testattiin kahta interventiota: vuorotyörytmin muutosta ja elintapaneuvontaa. Kohderyhmänä oli 4 169 Finnairin työntekijää, joista tutkimukseen osallistui 2 312 ja seurantaan 1 347 henkilöä. Vuorotyörytmin muutostutkimukseen osallistui 84 lentokonehuollon miestä.

Viitasalo havaitsi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskirypäs, metabolinen oireyhtymä, oli yleisempi päivätyöhön siirtyneillä, vuorotyötä aiemmin tehneillä miehillä verrattuna niihin, jotka eivät olleet koskaan tehneet vuorotyötä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä esiintyi nopeasti eteenpäin kiertävässä vuorojärjestelmässä vähemmän unihäiriöitä ja päiväväsymystä kuin hitaassa taaksepäin kiertävässä järjestelmässä. Lisäksi työvuorojärjestelmässä, jossa työntekijöillä oli enemmän vaikutusmahdollisuuksia työvuoroihinsa, verenpaine laski merkitsevästi ja pulssitaso lähes merkitsevästi viitaten psykofysiologisen stressin vähenemiseen. – Tällä voi pitkällä aikavälillä olla merkitystä vuorotyöntekijän sydänterveydelle, Viitasalo sanoo. 

Terveystarkastus löysi tehokkaasti ne henkilöt, joiden sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riski oli kohonnut. Diabeteksen riskikysely FINDRISC osoittautui käyttökelpoiseksi seulontamenetelmäksi.

Terveystarkastusten yhteydessä annettu elintapaohjaus osoittautui toimivaksi, ja kohonneen riskin miehet hyötyivät ravitsemusterapeutin ja diabeteshoitajan ohjauksesta. Korkea diabetesriskipistemäärä, kliiniset ja elintapoihin liittyvät riskitekijät sekä uneen ja mielialaan liittyvät ongelmat lisäsivät ohjaukseen hakeutumista.

– Vuorotyösuunnittelussa on tärkeää huomioida, että ergonomiset ja joustavat vuorojärjestelmät voivat edistää vuorotyöntekijän jaksamista ja sydänterveyttä, Viitasalo toteaa.

Terveystarkastusten suuntaaminen korkean riskin henkilöihin ja osallistumiseen vaikuttavien taustatekijöiden huomioiminen elintapaohjauksessa voivat tehostaa ennalta ehkäisevää työtä työterveyshuollossa.

– Vuorotyötä aiemmin tehneiden miesten lisääntynyt riski sairastua metaboliseen oireyhtymään pitää tunnistaa ja pyrkiä ehkäisemään työterveyshuollossa. Kohonneen riskin miehet hyötyvät vähäisestäkin elintapaohjauksesta, joskin selvempien terveysvaikutusten saamiseksi tarvitaan intensiivisempiä interventioita, Viitasalo sanoo. 

LL Katriina Viitasalo väittelee 7.10.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Shift work and cardiovascular risk factors - Prevention among airline employees". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorio 107. Vastaväittäjänä on professori Kimmo Räsänen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
katriina.viitasalo@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys