Voisiko hyttysallergiaa hoitaa itikoiden sylkiproteiineista valmistetuilla siedätystableteilla?

Lääketieteen nykyvastaus hyttyskutinoihin on antihistamiini, mutta tutkimusten mukaan siedätyshoitokin toimisi. Kati Palosuo palveli tiedettä istumalla Lapin metsissä iho paljaana hyttysten syötävänä.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2026. 

Pitkään uskottiin, että hyttysenpaukamat aiheuttaa jokin hyttysen syljessä oleva myrkky. Tosiasiassa kyse on kuitenkin allergisesta reak­tiosta, apulaisprofessori Timo Reunala selitti Yliopisto-lehden lukijoille 30 vuotta sitten.

Kutinan laukaisee itikan syljen proteiini, joka on elimistöllemme vieras.

— Timo on ollut eläkkeellä jo 16 vuotta, mutta hänen tutkimuksensa olivat maailman mitassakin käänteentekeviä, Iho- ja allergiasairaalan osastonylilääkäri, dosentti sanoo.

On Reunalan ansiota, että hyttysenpistoja alettiin virallisesti hoitaa antihistamiinilla. 

Sodankylän itikat ja kutisemattomat miehet

Kati Palosuo oli nuorena lääketieteen kandina mukana Reunalan hankkeissa. Hän keräsi hyttysen sylkeä, käytteli pipettiä ja kärsi kesäyössä.

— Istuin Sodankylän ja Kilpisjärven metsissä käsivarret paljaina, varta vasten hyttysten syötävänä!

Kun Reunala selvitti ihmisten hyttysherkkyyden eroja, koekaniineina oli myös Lapissa ikänsä asuneita rajavartijoita, joita itikat eivät piinaa.

— Ja oli lapsiakin. Silloin ei lupia kauheasti mietitty, vaan innostuttiin ja tehtiin. Ei sellainen enää onnistuisi mitenkään.

Lapsia altistettiin laboratoriohyttysten pistoille kerran kuukaudessa — ja oireet vähenivät. 

Siedättyminen tapahtuisi luonnostaankin, jos pistoja tulisi läpi vuoden, Palosuo selittää. Tottuminen näkyy siinä, että monen oireet laantuvat kesän mittaan sekä siinä, että lapset kärsivät aikuisia pahemmin.

Mallia koivuallergian hoidosta?

Reunalan ohje ottaa antihistamiinia ennen hyttysille altistumista on yhä parasta, mitä lääketieteellä on tarjota.

— Mutta voisi tietysti ajatella, että hyttysten sylkiproteiineista kokoaisi kielen alle laitettavan siedätystabletin. Samaan tapaan kuin koivuallergikkoja hoidetaan, Palosuo miettii.

Jos tabletissa olisi sylkiproteiineja edes parista yleisimmästä hyttysestämme, voisi sekin jo olla helpotus. Kaikkiaan Suomessa elää noin 40 hyttyslajia.

Kesä ilman kutinaa -artikkelin Yliopisto-lehteen 11/1996 kirjoitti Jukka Ruukki.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.