Valtimoiden hiljaa hiipivät rasvakertymät ovat peräisin veressä kiertävistä lipidipartikkeleista

Aorttaläppään ja valtimon sisäkerrokseen kiinnittyvät rasvapartikkelit saavat aikaan tulehduksen, joka kerryttää paikalle jäykistävää plakkia – jopa vuosikymmenten ajan. Kun ensimmäiset oireet kovettumataudeista havaitaan, sairaus on jo pitkällä.

Aorttaläpän kalkkinen kovettumatauti eli aorttastenoosi ja valtimokovettumatauti eli ateroskleroosi ovat länsimaalaisten kuolinsyytilastojen kärjessä. Salakavalasti hiipivien sairauksien ensimmäiset oireet saatetaan havaita vasta vuosikymmenten kuluttua sairauden alkamisesta.

Aorttastenoosi ja ateroskleroosi käynnistyvät, kun rasva-aineita eli lipidejä alkaa kertyä sekä aorttaläppään että valtimoiden seinämään. Helsingin yliopistossa väittelevä Satu Lehti on havainnut, että rasvapartikkelit ovat peräisin veren plasman kevyen tai erittäin kevyen lipoproteiinin partikkeleista, jotka jäävät kiinni valtimon sisäkerroksen soluväliaineeseen eli proteoglykaaneihin.

– Valtimon sisäkerroksen solut reagoivat lipidipartikkeleihin tuottamalla niitä muokkaavia entsyymejä. Muuntuneet lipoproteiinipartikkelit liittyvät yhteen suuremmiksi rasvapartikkeleiksi, ja niiden sisältämä kolesteroli kiteytyy suuriksi kolesterolikiteiksi. Suonen sisäkerroksen sileät lihassolut ja paikalle tulleet syöjäsolut eli makrofagit yrittävät poistaa muuntuneet lipidipartikkelit ottamalla ne sisäänsä. Tämän seurauksena solut alkavat tuottaa tulehdusvälittäjäaineita, Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelevä Satu Lehti kuvailee kovettumatautien alkuvaiheita.

Seuraavaksi tulehdusvälittäjäaineet ja muuntuneet lipidit houkuttelevat paikalle lisää makrofageja, jotka keräävät itseensä rasvapisaroita. Näin syntyneet rasvatäytteiset vaahtosolut kertyvät yhdessä muuntuneiden lipidipartikkelien kanssa suonen seinämään. Tulehduksen vuoksi paikalle kerääntyy yhä lisää makrofageja, ja reaktio ruokkii itseään.

Tästä eteenpäin tilanteen kehitys vaihtelee sen mukaan, onko kyse valtimosta vai aorttaläpästä.

– Valtimokovettumataudissa valtimoiden seinämiin kertyvä plakki on tyypillisesti täynnä rasvapartikkeleita ja rasvapisaroiden täyttämiä vaahtosoluja. Kertymät kalkkiintuvat vasta taudin myöhäisvaiheessa. Aorttastenoosissa aorttaläpissä on sen sijaan yhtä aikaa sekä rasvapartikkeleita että kiteytynyttä kalkkia.

_______________

FM Satu Lehti väittelee 31.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Extracellular lipid particles in atherosclerosis and aortic stenosis". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartmaninkatu 3, 00290 Helsinki, luentosali 2.