Uusi professori tietää, miten soluista tehdään elämää

29.9.2017
Uusi solu- ja verensiirtohoitojen professori Kim Vettenranta hoitaa sairaalatyössään lapsia, joiden ainoa hoitokeino on kantasolusiirto.

Lastenklinikan syöpäosasto 10 odottaa uuden Lastensairaalan avautumista Meilahden Kolmiosairaalassa. Siellä työskentelee Kim Vettenranta, lasten syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirtoklinikan osastonylilääkäri sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uusi professori.

Solu- ja verensiirtohoitojen professuuri saatiin Meilahden kampukselle SPR:n Veripalvelun lahjoituksen tuella ja kiinnekohdat Veripalveluun näkyvät selkeästi Vettenrannan uudessa tehtävässä.

– Koen uuden roolini niin, että istun kolmijalkaisella jakkaralla, josta ei passaa yhtään jalkaa sahata poikki tai tuoli kaatuu, Vettenranta toteaa ja viittaa yliopiston, sairaalan ja Veripalvelun kiinteään yhteistyöhön soluhoitojen mahdollistamissa ja kehittämisessä.

Sairaalatyössään Vettenranta kohtaa näistä soluhoitopotilaista pienimpiä, syöpää ja vakavia immunologisia tauteja sairastavia lapsia, joita pyritään auttamaan verta muodostavien kantasolujen siirrolla.

Kim Vettenranta. Kuva: Elisa Lautala

Professori Kim Vettenranta. Kuva: Elisa Lautala.

Kantasolusiirroista puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen leukemiat, verisyövät, jotka aikuisten kohdalla ovatkin yhä yleisin kantasolusiirron syy.

Lasten kohdalla tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana, sillä lasten yleisimmän leukemian, akuutin lymfaattisen leukemian (ALL), solusalpaajahoidot ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, että yhä useampi paranee niiden avulla.

Suomessa lasten kantasolusiirroista enää kolmannes tehdään leukemiapotilaille. Sen sijaan erilaisten immunologisten tautien osuus lasten kantasolusiirroista on lisääntynyt voimakkaasti.

Ilman kantasoluhoitoa monet näistä lapsipotilaista kuolevat verraten nopeasti.

­– Näiden tautien diagnostiikka on yhä tehokkaampaa ja tarkempaa, joten taudit voidaan todeta varhaisessa vaiheessa. Ilman kantasoluhoitoa monet näistä lapsipotilaista kuolevat verraten nopeasti, Vettenranta sanoo.

Uusia soluterapiamuotoja

­Vettenranta kertoo, että verta muodostavat kantasolut eivät tule jäämään ainoaksi soluterapiakeinoksi.

Uusia hoitomuotoja tutkitaan paljon erityisesti regeneratiivisen lääketieteen puolella. Sillä tarkoitetaan, että solujen avulla voitaisiin korjata hermoston ja kudosten vaurioita, selkäydinvammoja tai vaikkapa sydänlihaksen vaurioita infarktin jälkeen. Rutiinihoidosta ei kuitenkaan vielä ole kyse.

Toinen nousussa oleva soluterapiamuoto on geneettisesti modifioitujen T-solujen, eli CAR-T-solujen käyttö syövän hoidossa. Siitä tulee varmuudella rutiinihoitoa vielä tällä vuosikymmenellä.

– CAR-T-solujen käytössä on kyse siitä, että potilaan oma immuunijärjestelmä, joka on sokea leukemialle, pakotetaan näkemään syöpäsolut tuhoamiskohteina. Hoito on jo ulkomailla käytössä muutamissa keskuksissa ja kaksi suomalaista lapsipotilasta on saanut tätä hoitoa osana kansainvälistä tutkimusta, Vettenranta sanoo.

CAR-T-solujen käyttö tulee olemaan syövän rutiinihoitoa vielä tällä vuosikymmenellä.

CAR-T-soluterapia tulee käyttöön kaikkein vaikeimpien leukemioiden hoidossa Suomessakin mahdollisesti jo vuonna 2019. Lisäksi sen käyttöä muiden syöpätyyppien hoidossa tutkitaan parhaillaan kansainvälisesti. Tavoitteena on, että CAR-T-soluja voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa luovutetuista soluista ja säilöä pankkiin, josta ne olisivat tarvittaessa helposti saatavilla.

Uusi solu- ja verensiirtohoitojen professuuri tulee lisäämään uusien soluterapiamuotojen tutkimus- ja kehitystoimintaa Meilahdessa. Esimerkiksi pelkästään soluhoitoihin keskittynyttä tutkimuslaboratoriota ei kampuksella tähän mennessä ole ollut. 

– Tämä on mielenkiintoinen uusi näköalapaikka ja tervetulleita haasteita on paljon. Minun tehtäväni on sujuvoittaa tutkimusyhteistyötä ja edistää myös kansainvälistä verkostoitumista, Vettenranta toteaa.

Lue lisää aiheesta: Terveys