– Keskiajalla oli pyhimyksiä, jotka näännyttivät itsensä nälkään. Tunnetuin heistä oli 1300-luvulla elänyt Pyhä Katariina Sienalainen, joka kuoli 33-vuotiaana äärimmäisen laihana nykyistä anoreksiaa muistuttaviin oireisiin, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen kuvaa tutkimuksen taustoja. Noista ajoista lähtien ajatus uskonnollisuuden ja anoreksian mahdollisesta yhteydestä on aika ajoin noussut esiin.
Tutkimuksessa seurattiin lähes 3 000 suomalaista naista ja heidän vanhempiaan. Tutkittavien naisten ja heidän vanhempiensa uskonnollisuutta selvitettiin kyselylomakkein naisten ollessa 16-vuotiaita. Naiset kertoivat uskonnollisuudestaan uudestaan 22-27-vuotiaina, jolloin myös selvitettiin, ketkä naisista olivat sairastaneet anoreksiaa.
Tutkimus oli ensimmäinen, jossa uskonnollisuuden ja anoreksian mahdollista yhteyttä selvitettiin koko väestöä edustavalla tutkimusotoksella.
– Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, ettei uskonnollisuus ainakaan yleisellä tasolla ole merkittävä naisten anoreksiaan vaikuttava tekijä, toteaa tutkija Pyry Sipilä Helsingin yliopistosta.
– On kuitenkin syytä muistaa, että uskonnollisuus on hyvin moninainen ilmiö, joten tutkimuksemme tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkeen uskonnollisuuteen. Ainakaan uskonnollisuus ei Suomen oloissa lisää anoreksiaa, Sipilä tarkentaa.
– Saattaa myös olla, että uskonnollisuus suojaa hieman kehonkuvan ongelmilta. Tiedetään, että uskonnollisuudella voi olla monenlaisia mielenterveyttä suojaavia vaikutuksia.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Eating Disorders -lehdessä.
Lisätietoja:
Tutkija Pyry Sipilä, Helsingin yliopisto
Puh. 050 349 2495, pyry.sipila@helsinki.fi /
Apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, Helsingin yliopisto
Puh. 040 571 2095, anna.keski-rahkonen@helsinki.fi
Viite: Sipilä P, Harrasova G, Mustelin L, Rose RJ, Kaprio J, Keski-Rahkonen A. Holy anorexia - Relevant or relic? Religiosity and anorexia nervosa among Finnish women. Int J Eat Disord. 2017 Mar 27. doi: 10.1002/eat.22698 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eat.22698/abstract