Sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle altistaa kuitenkin lihavuus ja erityisesti vyötärölihavuus, joka kertoo ylimääräisen rasvan kertymisestä vatsaonteloon.
- Kun ihonalaisen rasvakudoksen kyky varastoida rasvaa ylittyy, vatsaonteloon kertyvän rasvan lisäksi rasvaa varastoituu luustolihaksiin, maksaan, haimaan ja sydämeen, Helsingin yliopistossa väittelevä Reijo Siren toteaa.
Ei-toivottu sisäelimiin kertyvä rasva korreloi vahvasti haitallisen metabolisen riskin kanssa
Väitöskirjan osatutkimuksessa selvitettiin diabetesta sairastamattomien lihavien miesten sydämen rasvoittumisen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan määrän suhdetta sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin. Rasvan määrä vatsaontelossa, vatsan alueen ihonalaisessa kudoksessa ja sydämessä mitattiin magneettikuvauksella.
Sydämen rasvoittuminen korreloi vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään. Kaikista mitatuista metabolisista riskitekijöistä vyötärönympärys korreloi voimakkaimmin vatsaontelon sisäisen rasvan määrään ja sydämen rasvoittumiseen.
- Vyötärönympärysmitta on epäsuora, mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari, Siren sanoo. - Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Helsingin kaupunki kartoittaa riskiryhmiä
Toisessa tutkimuksessaan Siren tutkimusryhmineen selvitti vyötärönympärysmitan kykyä löytää valikoimattomasta keski-ikäisten miesten joukosta miehet, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen oli suurentunut. Aineisto koostui kahdestasadasta keski-ikäisestä helsinkiläismiehestä, jotka olivat osallistuneet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen järjestämään riskiseulontaan.
Tulokset osoittivat, että vyötärönympärysmitan raja-arvo ≥94 cm erottaa osallistujien joukosta ne, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen on riskiprofiilin perusteella lisääntynyt.
Helsingin kaupunki on kutsunut vuodesta 2006 alkaen vuosittain kaikki Helsingissä asuvat kyseisenä kalenterivuonna 40 vuotta täyttävät miehet sydän- ja verisuonitautiriskien arviointiin ja terveysneuvontaan paikalliseen terveyskeskukseen. Miehille, joiden riskin todetaan suurentuneen, annetaan elintapaneuvontaa, jonka tavoitteena on riskin pienentäminen.
Seuranta kannattaa – sydän- ja verisuonitaudin riski pienenee
Siren ryhmineen toteutti kaksi seurantatutkimusta miehillä, joilla vuoden 2006 seulonnassa todettiin lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski.
Ensimmäisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintapaneuvonnan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin kahden vuoden seurannassa niin, että osallistujien koulutustaso otettiin huomioon. Vuonna 2008 miehistä, joiden riski oli todettu suureksi, tavoitettiin 430. Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja 200 noudatti kutsua. Osallistujista muodostettiin koulutustason mukaan kolme ryhmää. Elintavat muuttuivat suotuisammiksi kaikissa kolmessa ryhmässä. Alimman koulutustason ryhmässä elintapojen muutokset seuranta-aikana eivät kuitenkaan pienentäneet merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin toisin kuin kahdessa korkeamman koulutustason ryhmässä.
Toisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin viiden vuoden seuranta-aikana omaehtoisesti toistettujen riskinarviointitapaamisten vaikutusta pienemmän riskin saavuttamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2011 miehistä, joiden riski oli seulonnassa alun perin todettu suureksi, tavoitettiin 389. Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja kutsua noudatti 159 miestä. Tulokset osoittivat, että elintavat olivat muuttuneet suotuisaan suuntaa riippumatta siitä, oliko riskejä arvioitu uudelleen seuranta-aikana. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin vain seuranta-aikana uudelleen riskinarvioinnissa käyneiden sydän- ja verisuonitautiriski pieneni.
Tutkimusten mukaan altistuminen epäedullisten elintapojen vaikutuksille alkaa jo lapsuudessa ja jatkuu aikuisikään, jolloin viimeistään todetaan muutokset myös biologisissa riskitekijöissä. Usein ensimmäinen ulkoinen merkki altistumisesta voi olla juuri keskivartalolihavuus.
Sirenin mukaan lääkäreiden päivittäisessä vastaanottotyössä olisi tärkeää käynnistää laajempi sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoitus kaikille keskivartalolihaville sekä sosioekonomiselta asemaltaan heikommille. Samalla olisi tärkeää tukea riskienhallintaakin. Saavutettujen elintapamuutosten ja pienemmän riskin ylläpitäminen edellyttää palveluiden tuottajien ja käyttäjien yhteydenpidon jatkuvuutta.
Lääketieteen lisensiaatti Reijo Siren väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 8.6. klo 12 aiheesta Screening for cardiovascular risk factors in middle-aged men: the long-term effect of lifestyle counselling. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 4, Fabianinkatu 39.
Väittelijän yhteystiedot:
Reijo Siren, puh. 050 554 3808, s-posti reijo.siren@fimnet.fi