Brittiläinen yleislääketieteen tiedelehti BMJ julkaisi 30.9.2026 kaksi laajaa rekisteritutkimusta Englannista robottiavusteisista lonkan ja polven tekonivelleikkauksista. Samassa lehdessä julkaistiin suomalaistutkijoiden Teppo Järvisen, Ville Vännin ja Teemu Karjalaisen pääkirjoitus näihin tutkimuksiin liittyen.
Britannian tekonivelrekisteriin perustuvissa tutkimuksissa vertailtiin vuosina 2018–2024 tehtyjä tavanomaisia ja robottiavusteisia leikkauksia. Lonkkaleikkauksia oli aineistossa noin 666 000 ja polvileikkauksia noin 697 000. Keskimäärin noin 2,5 vuoden seurannassa tutkimuksissa ei havaittu selvää eroa tekonivelen pysyvyydessä, uusintaleikkausten kokonaisriskissä tai leikkauksenaikaisissa komplikaatioissa. Robottiavusteiseen lonkkakirurgiaan liittyi kuitenkin pienempi riski sellaisiin uusintaleikkauksiin, jotka voivat johtua implantin virheasennosta.
– Tutkimukset ovat rekisteriaineistoon perustuvia havainnoivia vertailuja. Niiden perusteella ei voi osoittaa syy-seuraussuhdetta, ja pidempi seuranta sekä potilaiden kipua ja toimintakykyä mittaavat tutkimukset ovat tarpeen, sanoo professori Teppo Järvinen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tarkempi leikkaus ei automaattisesti merkitse parempaa hoitoa
Professori Teppo Järvinen sekä pääkirjoituksen muut suomalaiset kirjoittajat, ylilääkärit Ville Vänni ja Teemu Karjalainen, nostavat esiin eron teknisen onnistumisen ja potilaalle merkityksellisen hyödyn välillä. Robotti voi auttaa toteuttamaan implantin suunnitellun asennon tarkemmin, mutta investoinnin arvo riippuu lopulta siitä, vähenevätkö potilaiden kivut, komplikaatiot tai uusintaleikkaukset ja paraneeko toimintakyky– Tarkempi implantin asento on kiinnostava tekninen tulos. Potilaan kannalta ratkaisevaa on, tuottaako robotti parempaa terveyttä kuin nykyinen, jo hyvin toimiva tekonivelkirurgia. Tähän kysymykseen emme vielä tiedä vastausta, Järvinen sanoo.
Nykyisten tekonivelten pitkäaikaistulokset ovat jo hyviä. Siksi mahdollinen lisähyöty on arvioitava myös absoluuttisina eroina: kuinka monta potilasta todella hyötyy ja millä kustannuksella?
Investoinnissa on laskettava myös vaihtoehtoiskustannus
– Robottijärjestelmän hinta ei rajoitu hankintaan. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa huolto, tarvikkeet, koulutus sekä leikkaussalin ja henkilöstön aika. Saman rahan ja kapasiteetin voisi käyttää myös muuhun toimintaan – niin terveydenhuollossa kuin laajemmin, yhteiskunnassa, Vänni korostaa.
Pääkirjoituksen kirjoittajien mukaan julkisessa terveydenhuollossa tarvitaan etukäteen määritellyt potilashyödyn tavoitteet ja suunnitelma niiden arvioimiseksi käyttöönoton jälkeen.
–Kysymys ei ole siitä, voiko robotti tehdä kirurgin työstä teknisesti täsmällisempää. Kysymys on siitä, mitä lisähyötyä potilaille saadaan suhteessa investoinnin kokonaiskustannuksiin ja siihen, mitä samalla resurssilla jää tekemättä, Karjalainen muistuttaa.
Britannian terveydenhuolto suunnittelee robottikirurgian noin seitsenkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelma koskee kaikkia kirurgian aloja, ei pelkästään tekonivelleikkauksia. Myös Suomessa tekonivelrobotteja on jo otettu käyttöön useissa sairaaloissa, ja robottikirurgia on vakiintunut käyttöön muillakin kirurgian aloilla. Siksi kysymys koskee myös suomalaisia investointipäätöksiä: onko teknisen tarkkuuden lisäksi osoitettu hyötyä potilaille?
Julkaisut ja lisätiedot
- BMJ pääkirjoitus: Robot assisted hip and knee arthroplasty: It is high tech, but is it better? BMJ 2026; 395 doi:
(Published 01 October 2026) - BMJ:n lonkkatutkimus: doi:
- BMJ:n polvitutkimus: doi: