Tutkijat kaipaavat rivakampaa alkoholipolitiikkaa

27.10.2014
Alkoholinkulutuksen hillintään tähtäävät toimet ovat jääneet kosmeettisiksi muun muassa teollisuuden vastahangan vuoksi.

Suomessa käytetään enemmän alkoholia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalainen juo keskimäärin 11 litraa alkoholia vuodessa. Alkoholin käyttöön liittyvien sairauksien ja vammojen arvioidaan maksavan yhteiskunnallemme vuosittain noin miljardi euroa.

Sosiologian professori Pekka Sulkusta ärsyttää kuulla ihmettelyä, että vieläkö meitä täytyy 2000-luvulla paapoa. Hän kummastelee näkemystä, että alkoholin ja muiden terveydelle haitallisten elintapojen valtiollinen säätely olisi holhousyhteiskuntaan kuuluva ajatus, josta olisi nykyaikaisessa kansalaisyhteiskunnassa päästävä eroon.

Maailman terveysjärjestö pitää elintapasairauksia merkittävänä maailmanlaajuisena terveysuhkana ja kehottaa valtioita ryhtymään ehkäiseviin toimiin. Miten holhouksen kritisoiminen sopii yhteen sen kanssa?

Sulkusen mukaan keskustelu juuttuu valitettavan usein abstrakteihin kysymyksiin siitä, pitäisikö valtioiden pyrkiä toimimaan moraalisesti vai ei.

Teollisuus poikkiteloin

Alkoholitutkija Peter Eriksson on samoilla linjoilla Sulkusen kanssa. Alkoholipolitiikassa on hänen mukaansa toteutettu toistaiseksi vain kosmeettisia toimia. Todellisten päätösten tiellä on usein ollut alkoholiteollisuus.

– Alkoholijuomien luokittelu vahvoihin ja mietoihin on terveysnäkökulmasta merkityksetöntä. Samat promillearvot ja haitat saavutetaan myös miedoilla juomilla, Eriksson arvioi.

Jos haluamme vähentää haittoja, meidän tulisi aloittaa keskioluesta.

– Suomalaiset juovat eniten keskiolutta, joka myös aiheuttaa suurimmat haitat. Jos haluamme vähentää niitä, meidän tulisi siis aloittaa juuri keskioluesta, Eriksson sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa keskiolutta myydään vain Systembolagetissa, sikäläisessä Alkossa, Erikson vertaa, kun taas miedompaa kakkosolutta saa vähittäiskaupastakin.  

Sulkusen ja Erikssonin mukaan verotus vaikuttaa alkoholinkulutukseen, muttei niin vahvasti kuin voisi toivoa.

– Alkoholin hinnankorotukset vaikuttavat ennen kaikkea nuorten juomiseen, mikä on hyvä asia, Eriksson täydentää.

Haittoja ehkäisevän työn kannalta on tärkeää, että nuoret eivät ala juoda.

Myytti tiukoista laeista

– Yleisesti luullaan, että suomalainen alkoholilainsäädäntö on tiukempaa kuin muualla Euroopassa, mutta tämä on myytti, Sulkunen sanoo.

Myös Etelä-Euroopan maat pyrkivät suitsimaan viinahaittoja. Ranskassa alkoholijuomien mainontaa säätelevät lait ovat paljon ankarammat kuin Suomessa eikä alkoholin myyntiä sallita esimerkiksi urheilutapahtumissa.

– Kukaan ei hyödy siitä, että liioittelemme Suomen lainsäädännön ankaruutta. On aika pohtia, miten voimme rajoittaa alkoholin haittavaikutuksia, Sulkunen summaa.

– Uskallammeko kyseenalaistaa esimerkiksi kulmabaarien myöhäisten aukioloaikojen tarpeellisuuden?

Tiedekulmassa keskustellaan alkoholihaitoista huomenna, tiistaina, 28.10. kello 16-18. Lavalla on Peter Erikssonin ja Pekka Sulkusen lisäksi alkoholisosiologi Antti Maunu. Tilaisuuden juontaa toimittaja Ulla Järvi Suomen Lääkärilehdestä. Tilaisuus on osa syksyn Hyvä yhteiskunta 2100 -teemaohjelmaa. Tilaisuutta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä.

Lue lisää aiheesta: Terveys