Kirurgisten leikkausten aikana toteutetaan aseptista toimintaa, jonka avulla pyritään estämään potilaan leikkaukseen liittyvät ja henkilökunnan työperäiset infektiot sekä hallitaan leikkaushoitoympäristön mikrobipitoisuutta.
Teija-Kaisa Aholaakko tutki tuoreessa Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan aseptisen toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suosituksia, arviointityökaluja ja aseptisen toiminnan malli, jota voidaan käyttää sairaanhoitajien koulutuksessa ammattikorkeakouluissa sekä moniammatillisissa kehittämisprojekteissa.
Tutkimuksessaan Aholaakko kehitti leikkauksenaikaista aseptista toimintaa yhden suomalaisen yliopistosairaalan leikkausosastolla ja toinen osasto toimi vertailukohteena.
– Yhtenäisten, tutkittuun tietoon ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuvien suositusten puute, vaihtelevasti toteutetut ja puutteellisesti dokumentoidut käytänteet sekä leikkaustiimin sisäinen hierarkia vaikeuttivat aseptisen toiminnan toteuttamista tarkasteltujen rintaleikkausten aikana, Aholaakko kertoo.
Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa mitattiin aseptisen toiminnan kansainvälisten suositusten hyväksyntää leikkausosaston henkilökunnan keskuudessa, ja tulosten perusteella laadittiin paikalliset leikkauksenaikaisen suositukset yhdessä tutkimussairaalan henkilökunnan kanssa. Suositukset kohdistuivat aseptiseen toimintaan steriiliä leikkausaluetta luotaessa, ylläpidettäessä ja purettaessa.
– Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja suositusten hyväksynnässä ennen ja jälkeen suositusten laatimisen, Aholaakko kertoo.
– Sairaanhoitajat hyväksyivät kansainväliset suositukset useammin kuin lääkärit ja naiset useammin kuin miehet. Tutkimussairaalassa suositusten hyväksyminen oli tavallisempaa kuin vertailusairaalassa.
Suositusten noudattaminen aiheuttaa stressiä
Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa tutkija arvioi suosituksiin sitoutumista ja niiden vaikuttavuutta havainnoimalla aseptista toimintaa videoitujen rintaleikkausten aikana sekä haastattelemalla sairaanhoitajia.
– Sairaanhoitajat kuvasivat usein toimineensa tietojensa vastaisesti ja kokivat suositusten mukaisen toiminnan stressaavaksi, Aholaakko sanoo.
Stressiä aiheuttivat mm. oma tai muiden leikkausosastolla työskentelevien työkokemus, rajallinen leikkausaika, työskentelyvälineet, potilaaseen liittyvät haasteet tai hankalaksi koetut henkilöt ja vallankäyttö.
Rintaleikkauksiin liittyvistä asiakirjoista selvisi, ettei leikkausalueen infektioiden määrä ollut vähentynyt.
Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely leikkausosaston sairaanhoitajille. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ja alle 15 vuotta alalla työskennelleet raportoivat päivitettyjen aseptisen toiminnan suositusten hyväksynnän ja suositusten noudattamisen alemmalle tasolle kuin opistoasteen koulutuksesta valmistuneet ja 15 vuotta tai yli leikkausosastolla työskennelleet.
– Tulos saattaa johtua koulutusten sisällöllisistä eroista tai ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kriittisestä suhtautumisesta aseptisen toiminnan perusteluina käytettyyn tutkimusnäyttöön, Aholaakko arvelee.
Seurantatutkimuksen tulosten perusteella laadittiin yleiset suositukset ja työkalut valvovan leikkaussalihoitajan sekä steriilillä leikkausalueella työskentelevän sairaanhoitajan aseptisen toiminnan arvioimiseen.
– Vaihtelevuus leikkauksen aikaisessa aseptisessa toiminnassa ja suositusten hyväksynnässä edellyttävät toiminnan parantamista ja kehittämistä eteenpäin, Aholaakko toteaa.
THM, KL Teija-Kaisa Aholaakko väittelee 27.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XV, Fabianinkatu 33, Helsinki.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Teija-Kaisa Aholaakko, teija-kaisa.aholaakko@laurea.fi, puh. 046 856 7348