MS-tauti eli multippeli skleroosi on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Maailmassa potilaita on yli kaksi miljoonaa, joista Suomessa noin 7000. Sairaus on Suomessa selvästi yleisempi kuin muissa Eurooppalaisissa väestöissä. Erityisen paljon tätä autoimmuunisairautta esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
– MS-tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta lääkityksellä sen etenemistä voidaan hidastaa ja oireita lieventää. Uusilla tehokkailla biologisilla lääkkeillä saattaa kuitenkin olla hankalia haittavaikutuksia. Nykykeinoin emme pysty tunnistamaan niitä potilaita, joilla tauti tulee etenemään nopeasti ja joita siis kannattaisi hoitaa aggressiivisesti, kertoo tutkimusta Suomessa johtava dosentti Janna Saarela Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
MS-taudissa potilaiden elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia hermosoluja vastaan ja aiheuttaa keskushermostoon tulehdusreaktioita. Potilaiden oireet ovat hyvin vaihtelevia, mikä selittyy osittain hyökkäyksen kohteena olevien hermosolujen tehtävistä.
– MultipleMS-hanke on ensimmäinen merkittävä autoimmuunitautien yksilöllistettyyn lääketieteeseen keskittyvä tutkimus. Tavoitteenamme on parantaa taudin ennustettavuutta tunnistamalla taudin etenemistä ennustavia biologisia tekijöitä, niin sanottuja biomarkkereita. Biomarkkerit voivat myös antaa tietoa lääkevasteesta eli kertoa todennäköisyydestä, jolla jokin tietty lääkeaine soveltuu yksittäiselle potilaalle, Janna Saarela toteaa.
Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena onkin tuottaa tietoa, joka mahdollistaa MS-potilaiden yksilöllistetyn hoidon. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa sairauden puhkeamisen kannalta oleellisia biologisia reittejä, joihin uusien lääkehoitojen kehittäminen voitaisiin tulevaisuudessa keskittää.
MultipleMS-hankkeessa hyödynnetään hankkeeseen osallistuvien tutkimusryhmien aiemmin keräämää, yli 50 000 potilaasta ja 30 0000 terveestä henkilöstä koostuvaa näytekokoelmaa. Lisäksi hankkeen aikana kerätään myös uusi, pienempi MS-potilaiden tutkimusaineisto.
Aineiston suuren koon lisäksi hankkeesta tekee ainutlaatuisen siinä kerättävien ja yhdistettävien tietojen monipuolisuus. Potilailta kerätyt sairauden kannalta mahdollisesti merkittävät kliiniset ja elintapoihin liittyvät tiedot yhdistetään heidän näytteistään tehtyihin monipuolisiin laboratoriomäärityksiin. Biomarkkereita pyritään tunnistamaan muun muassa geenien ilmentymistä ja epigenetiikkaa tutkimalla.
– Oireiden moninaisuus on vaikeuttanut MS-taudin tutkimusta vuosikymmenien ajan. Tässä hankkeessa käännämme asetelman päälaelleen ja pyrimme hyödyntämään sairauden moninaisuutta, löytämään yhteneväisyyksiä laboratoriomääritysten ja taudinkuvan väliltä, ja sitä kautta lähestymään myös sairauden yksilöllistettyä hoitamista, Janna Saarela kuvaa.
Helsingin yliopisto vastaa hankkeen yhteydessä kerättyjen tutkimustietojen hallinnasta, yhdenmukaistamisesta, tallentamisesta ja jakamisesta. Suomesta hankkeeseen osallistuu myös bioalan tietojärjestelmiä kehittävä BC Platforms.
MultipleMS-hankkeessa on mukana 21 partneria 12 eri maasta. Se on saanut EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasta (Horisontti 2020) noin 15 miljoonan euron rahoituksen 1.1.2017 alkaen viideksi vuodeksi. Hanketta koordinoi Tukholman Karoliininen instituutti. Helsingin yliopistolle rahoituksesta tulee n 1,6 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Janna Saarela
Helsingin yliopisto
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
Sähköposti: janna.saarela@helsinki.fi
Puhelin: 02941 25755