Sujuva hoitoketju voi estää aivoinfarktin

12.4.2016
Oireileva kaulavaltimoahtauma tulisi leikata kahden viikon kuluessa oireiden alkamisesta, ja yhtä lyhyessä ajassa tulisi verisuonikirurgin päästä operoimaan myös diabetespotilaan jalkahaavaumaa, osoittaa Helsingin yliopistossa 15.4. tarkastettava väitöstutkimus.

Verisuonikirurgisten toimenpiteiden oikea ajoitus voi merkitä aivoinfarktilta tai aneurysman puhkeamiselta välttymistä tai jalan pelastumista amputaatiolta. Verisuonikirurgisia leikkauksia tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, joten tarvitaan huolellista suunnittelua ja sujuvia hoitoketjuja, jotta turhilta ja usein kohtalokkailta viiveiltä vältyttäisiin, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt LL Katariina Noronen

Noronen selvitti väitöstyössään verisuonikirurgisten potilaiden hoidon viivettä sekä sen syitä ja seurauksia. Tarkastelussa oli mukana kolme eri potilasryhmää, joista ensimmäiseen kuuluvilla oli oireinen kaulavaltimoahtauma, toiseen kuuluvilla diabeettinen jalkahaavauma ja kolmanteen kuuluvilla vatsa-aortan aneurysma eli pullistuma.

Nykyisen tutkimustiedon perusteella oireinen kaulavaltimoahtauma tulisi leikata kahdessa viikossa oireen jälkeen. Vuosina 2008 - 2009 HYKS:ssa tämä tavoite toteutui 11 prosentille potilaista. Tämän takia näitä potilaita varten varattiin jokaiselle viikolle kaksi leikkausaikaa enemmän, ja jos vapaata aikaa ei löytynyt, potilas suositeltiin sijoitettavaksi päivystysleikkauslistalle. Vuonna 2010 jo 37 prosenttia potilaista pääsi leikkaukseen tavoiteajassa, ja keskimääräinen aika oireesta leikkaukseen lyheni 47 päivästä 19 päivään.

Diabeettisen jalkahaavan hoidon viiveestä on tutkimustietoa varsin vähän. Noronen selvitti väitöstyössään koko hoitoketjun lähetteen teosta verenkiertoa parantavaan toimenpiteeseen, pallolaajennukseen tai valtimoleikkaukseen. Hän havaitsi, että diabetesta sairastavilla verenkiertoa parantavan toimenpiteen viivästyminen yli kaksi viikkoa lisää merkittävästi amputaation vaaraa nopeammin leikattuihin verrattuna.
Diabetesta sairastamattomilla sen sijaan amputaation riski ei suurentunut, kunhan toimenpide tehtiin 4-6 viikon sisällä.  

– Erityisesti diabetesta sairastavien kohdalla on kiinnitettävä huomiota siihen että leikkaus tehdään nopeasti, Noronen toteaa.

Vatsa-aortan aneurysman esiintyvyys lisääntyy iän myötä; yli 65 vuotiailla miehillä esiintyvyys on noin viisi prosenttia. Suuri osa potilaista on monisairaita, jolloin erityisesti tulee arvioitavaksi leikkauksen riskit ja hyödyt. Vuosina 2000 - 2010 HYKS:ssä leikkaushoidon ulkopuolelle rajattiin 154 potilasta. – Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, aneurysman repeämä oli tässä ryhmässä yleisin kuolinsyy. Leikkaushoidon ulkopuolelle rajaaminen vaatii tämän vuoksi erityisen tarkkaa harkintaa, Noronen sanoo.

Vuosina 2005 – 2010 leikkaushoitoon ohjatuille potilaille tapahtui odotusaikana 11 aneurysman repeämää (3.0 %). Määrän minimoiminen edellyttää tavoiteaikataulujen käyttöä sekä niiden toteutumisen seurantaa, Noronen huomauttaa.

Katariina Noronen väittelee 15.4.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Causes and consequeces of delay in vascular surgery" (Hoidon viiveen syyt ja seuraukset verisuonikirurgiassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 1, Haartmanninkatu 4. Vastaväittäjänä on professori Henrik Sillesen, University of Copenhagen, ja kustoksena on professori Maarit Venermo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
katariina.noronen@hus.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys