Internet on vahvasti mukana useimpien suomalaisten arjessa. Noin 87 prosenttia 16−89-vuotiaista kansalaisista hoitaa pankkiasiansa, lottoaa ja pitää yhteyttä ystäviinsä internetin välityksellä. Vaikka suomalaiset käyttävät ahkerasti verkkopalveluita, sosiaaliviranomaisia ei juuri internetistä löydy.
– Sosiaalityössä arvostetaan asiakkaan kohtaamista kasvotusten. Ammattikunnassa suhtaudutaan epäilevästi virtuaalisiin palveluihin ja asiakaskohtaamisiin internetin välityksellä, toteaa tutkija Camilla Granholm Helsingin yliopistosta. Granholm väittelee aiheesta 15.4. Helsingin yliopistossa.
Kolmas sektori tukee virtuaalisesti
− Toistaiseksi lähinnä muut kuin valtion organisaatiot ovat ottaneet virtuaalipalvelut käyttöönsä. Ne voivat kokeilla erilaisia ratkaisuja vapaammin kuin viralliset toimijat, jotka vastaavat lakisääteisistä palveluista, kertoo Granholm.
Esimerkkeinä hän mainitsee Mielenterveysseuran, Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevan Nyyti ry:n.
Granholmin tutkimus osoittaa, että verkkopohjaisten palveluiden suurin hyöty on niiden helppo saavutettavuus. Esimerkiksi liikuntarajoitteiset ja syrjäseuduilla asuvat voivat saada tietoa ja tukea internetin kautta. Erityisesti nuoret osallistuvat digitaalisten palveluiden kautta ja saavat niistä sosiaalista tukea.
Tarpeeksi resursseja henkilökohtaisiin tapaamisiin
Samalla Granholmin tutkimus kuitenkin osoittaa, että vaikeissa tilanteissa nuoretkin haluavat tavata kasvotusten.
− Pelätään, että panostukset digitaalisiin palveluihin ovat pois sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksista tavata asiakkaita kasvokkain. Tulevaisuuden sosiaalipalveluja suunniteltaessa on muistettava, että on olemassa myös ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta tai resursseja käyttää digitaalisia palveluita.
Camilla Granholm ehdottaa väitöskirjassaan ratkaisuksi moniulotteista sosiaalityötä.
− Moniulotteinen sosiaalityö ottaa huomioon digitaalisten palveluiden merkityksen ihmisten elämässä, mutta ei sulje pois tapaamisia kasvotusten. Asiakas saattaa ensin ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään virtuaalisesti ja tavata tämän sitten kasvokkain, tai päinvastoin.
Digitaaliset uudistukset sote-uudistuksen mukana
Granholmin mukaan suomalainen sosiaalitoimi on menossa kohti digitaalista tulevaisuutta.
− Käynnissä olevat kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta olettavat, että sekä asiakkaat että sosiaalityöntekijät osaavat toimia luontevasti internetissä ja digitaalisten palveluiden parissa.
Toimeentulotuen uudistuksessa hakemukset toimitetaan sähköisesti Kelaan, ja sote-uudistuksessa painotetaan digitaalisten palveluiden tehokasta käyttöä.
− Sosiaalityöntekijät joutuvat omaksumaan uuden roolin, jossa heidän täytyy tukea asiakkaita digitalisaatiossa. Tämä tulee huomioida myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa.
Valtiotieteiden maisteri Camilla Granholm väittelee 15.4. klo 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Social work in digital transfer − blending services for the next generation”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33). Väittelijän yhteystiedot:
Camilla Granholm, puh. 0400920612, sähköposti camilla.granholm@helsinki.fi