Lääketieteenkandidaattiseuran Q-kautinen-lehden sisällöt tasapainottelevat vakavan journalismin ja opiskelijahuumorin välissä. Lehti on ollut opiskelijoiden äänenkannattaja lähes 60 vuotta.

Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Minna Lehtisalo luotsaa Lääketieteenkandidaattiseuran Q-kautinen-lehteä, jonka juuret ulottuvat aina seuran perustamisvuosiin 1930-luvulla. Silloin seuran Medisiinari-lehden kevyt sisältö herätti hämmennystä erityisesti opiskelijakunnan ulkopuolella.

Lehtisalon mukaan myös Q-kautinen tasapainoilee yhä räväkän humoristisuuden ja vakavampien asiasisältöjen välissä.

– Olemme opiskelijalehti, joten meiltä odotetaan kevyttä sisältöä, mutta julkaisemme myös pidempiä, hyvin taustoitettuja asiajuttuja. Välillä tasapainottelu on haastavaa, jos monen asiapitoisen jutun sekaan heitetään yllättäen jotain räväkämpää sisältöä, Lehtisalo sanoo.

Q-kautinen alkoi ilmestyä tiedotuslehtisenä Medisiinarin rinnalla 1950-luvun lopulla. Tiedotustoiminta laajeni 1970-luvulla toimituksen ulkopuolelle ja silloin kaikki, mikä pääsi sensuurista läpi, julkaistiin, joten lehti saavutti pian Medisiinaria vankemman aseman opiskelijoiden äänenkannattajana.

– Tavoitteena on pitää lehti edelleen matalan kynnyksen julkaisukanavana kaikille lääkisläisille, jotka haluavat asiansa tai mielipiteensä julki. Lehti on ikään kuin tarkkailija sille, mitä opiskelijayhteisössä tapahtuu, Lehtisalo kertoo. 

Tarkkailijan rooli korostuu esimerkiksi opiskelijoiden keskuudessa tehtyihin kyselyihin perustuvissa jutuissa, joiden aiheina ovat olleet mm. mielenterveysongelmat, seksuaalisuus ja taloustilanne.

Toimittajuus vaikuttaa ja murtaa ennakkokäsityksiä

– Lehden toimittajalla on aika paljon valtaa vaikuttaa siihen, mistä ihmiset saavat tietoa kampuksella, toteaa kolmannen vuoden opiskelija Heidi Hyvärinen, joka on ollut lehden teossa mukana alfavuodestaan lähtien.

Hän mainitsee yhdeksi suosikkijutuistaan arkkiatri Risto Pelkosen haastattelun, jossa tämä kertoo pitkästä lääkärinurastaan ja kaarnanveistelyharrastuksestaan. Lehtisalo puolestaan pitää oman Q-kautisuransa merkittävimpänä juttuna Päivi Räsäsen haastattelua.

– Oli iso juttu päästä haastattelemaan häntä. Jutussa käsiteltiin sitä, miten lääkäri päätyy politiikkaan, mutta mitään kovin provosoivia aiheita ei siinä tuotu esille, hän selventää.

Sekä Hyvärinen että Lehtisalo arvioivat lehdenteolla olevan positiivisia vaikutuksia heidän tulevan uransa kannalta.

– Parasta tässä on monipuolisuus ja se, että pääsee mukaan erikoisiin tilanteisiin. Lisäksi olen oppinut rohkeutta ottaa yhteyttä ihmisiin ja huomannut monesti, että omat ennakko-odotukseni osoittautuvat aivan vääriksi, Lehtisalo pohtii.

– Lisäksi kirjoitustaito ei pääse ruostumaan, Hyvärinen lisää.

Median murros ulottuu opiskelijalehteen

Q-kautinen alkoi ilmestyä väreissä vasta Lehtisalon päätoimittajakauden alussa kaksi vuotta sitten.

– Jo silloin pohdittiin paperilehden asemaa. Itse pidän paperilehdestä, joten en ole halunnut ajaa pelkästään verkkoon siirtymistä, vaikka painaminen maksaa ja painosmääriä pitää miettiä tarkkaan, Lehtisalo toteaa.

Myös palautteen perusteella opiskelijat haluavat yhä lehtensä paperisena. Q-kautisen nettitarjonta tulee kuitenkin jatkossa korostumaan ja laajentumaan esimerkiksi videoiden muodossa.

Myös sosiaalisen median rooli vahvistunee. Q-kautinen on Facebookissa ja vielä keväällä se julkaisi arvioita Meilahden opiskelijakuppiloiden tarjonnasta Twitterissä. Nyt pitäisi niitä varten löytää kampukselta uusi ruokakriitikko...

Lue lisää aiheesta: Terveys