Lemmikkieläimen maahantuojat ja ostajat ovat avainasemassa rabieksen eli raivotaudin ehkäisyssä. Jokaisen tuojan tulisi olla tietoinen ulkomailta tuotavien eläinten aiheuttamista tautiriskeistä. Tämä on erityisen tärkeää ihmisiin tarttuvien tautien kohdalla, koska hoidon kustannukset tulevat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän maksettaviksi. Lisäksi altistustilanteiden selvitys kuormittaa viranomaisia ja tautiriski uhkaa kansanterveyttä.
Rabieksen paluu Suomeen on todellinen uhka
Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Euroopassa taudin riskimaita ovat muun muassa Romania, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä, joista koiria on tuotu Suomeen. Tautia esiintyy myös Venäjällä, aivan Suomen rajan tuntumassa.
Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä Suomeen on torjuttu määrätietoisesti luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteella, jota on levitetty jo vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Rokote kuuluu myös koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan.
Samaan aikaan maahan kuitenkin tuodaan ilman asianmukaisia rokotuksia joko laittomasti tai erilaisten järjestöjen kautta rabiesalueilta katukoiria ja -kissoja, jotka voivat levittää taudin Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan rabiesepäilyistä puolet tulee laittomasti maahantuoduista koirista.
Maahantuodun koiran rokotusasiakirjaan ei voi aina luottaa
Viimeisin epäilty rabiestapaus Suomeen tuodusta lemmikistä oli Tallinnasta hankittu koira, jonka tuore omistaja vei eläinlääkäriin sen sairastuttua. Huonokuntoinen ja runsaasti kuolaava koira ehti altistaa useita ihmisiä syljellään.
Selvittelyissä havaittiin, ettei koira ollut alun perin Virosta, vaan rabiesalueelta Venäjältä. Koiralla oli rabiesrokotusmerkintä, mutta sen verestä ei löytynyt lainkaan rokotuksen antamia vasta-aineita. Koira oli todennäköisesti rokottamaton ja rokotusasiakirjat väärennettyjä.
Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, ettei rabiestartuntaa voi varmasti todeta elävästä eläimestä. Koska ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä.
Rabiesaltistusepäilyt ovat lisääntyneet ja tulevat veronmaksajille kalliiksi
Rabiesriskialueelta tuodut tai salakuljetetut koirat voivat aiheuttaa suuren tautiriskin omistajalle ja hänen perheelleen. Lisäksi varomattomuus ulkomaanmatkoilla tuntuu kasvavan, sillä yhä useammin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito joudutaan antamaan henkilöille, joita on ulkomailla purrut katukoira tai apina.
Vuonna 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 46 henkilölle. Estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2 100 euroa henkilöä kohti.
EVIRA: Raivotauti eli rabies
THL: Rabies