Paineliivi voi edistää ääniarkojen koirien palautumista ääniärsykkeen jälkeen

Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät paineliivien vaikutuksia ääniaroilla koirilla voimakkaan ääniärsykkeen yhteydessä. Ääniarkuus voi pahimmillaan haitata koiran ja sen omistajien elämää niin pahasti, että omistajat päätyvät koiran eutanasiaan. Noin 80% ääniarkojen koirien omistajista koki paineliivistä olevan hyötyä kotioloissa, mutta tutkijat eivät havainneet selvää helpotusta pelkoreaktioon ääniärsykkeen aikana.

Koiran ääniarkuus ilmenee moninaisena oireiluna, alkaa yleensä noin kahden vuoden ikäisenä ja on hoitamattomana paheneva ongelma. Ääniarkuus on myös vahvasti periytyvä sairaus. Paineliivin on ehdotettu auttavan ääniarkoja koiria, mutta sitä ei ole testattu kontrolloiduissa olosuhteissa.

Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijat rekrytoivat Helsingin Yliopiston Koirageeniryhmän rekistereistä noin 30 erirotuista vahvasti ääniarkaa koiraa omistajineen tutkimukseen, jossa selvitettiin syvä- ja kevytpaineliivien vaikutuksia ääniaroilla koirilla. Suomalainen lääkinnällisteknillisiä tukivaatteita valmistava yritys Lymed Oy valmisti jokaiselle koiralle mittojen mukaan paineliivin sekä kevytpaineisemman liivin. Koirien reaktiota kahden minuutin mittaiseen ilotulitteen ääneen rekisteröitiin kolmesti; ilman liiviä sekä suuri- jai pienipaineisemman liivin kanssa ja lisäksi seurattiin syljen kortisolipitoisuuksia sekä virtsan oksitosiiniaineenvaihduntatuotteita. Omistajat olivat aikaisemmassa tutkimuksessa raportoineet koirien reaktioita ääneen kotioloissa ja myös näiden tulosten yhteyttä testiolosuhteen reaktioihin tarkasteltiin.

-Kumpikaan paineliivi ei olennaisesti lievittänyt koirien pelkoreaktioita ääniärsykeen aikana, mutta syväpaineliivi päällä koirat makasivat ääniärsykkeen aikana vähemmän sekä hakeutuivat ärsykkeen aikana sekä jälkeen useammin omistajan luo. Paineliivi voi siten helpottaa koiran pelkoa sekä auttaa sitä palautumaan. Makuuaika oli testissämme yhteydessä syljen kortisolipitoisuuteen, joka viittaisi makaamisen olevan pelon aiheuttamaa jähmettymistä, pohtii tutkimuksen johtaja, professori Anna Valros Helsingin Yliopistosta.

– Valtaosa tutkimukseen osallistuneiden koirien omistajista (n.80%) koki paineliivin käytöstä olevan hyötyä koiralla kotioloissa, toteaa tohtorikoulutettava Anne-Marie Pekkin Oulun Yliopistosta.
– Tutkimusideani sai alun perin alkunsa meneillään olevasta väitöskirjatyöstäni, jossa selvitän painevaatteen vaikutusta ADHD – ja  autismikirjon lasten käyttäytymiseen. Koiratutkimuksemme ei kyennyt valitettavasti osoittamaan, että paineliivin käyttö lisäisi oksitosiinin erittymistä koirilla, sillä ei ollut myöskään vähentävää vaikutusta niiden syljen stressihormonipitoisuuksiin. Toisaalta, testaamamme koirat olivat hyvin voimakkaasti ääniarkoja, mikä saattoi vähentää paineliivin terapeuttista vaikutusta, kertoo Pekkin.

– Yhdistimme koirien tulokset tässä kokeessa aikaisempaan tutkimukseeni samojen koirien käyttäytymisestä kotioloissa, kertoo Helsingin Yliopiston tutkija Katriina Tiira.
– Kotioloissa hyvin pelokkailla koirilla oli tässä tutkimuksessa myös korkea virtsan oksitosiinitaso syväpaineliivin käytön jälkeen. Samaiset koirat myös hakeutuivat halukkaasti omistajansa luo syväpaineliivi päällä ääniärsykkeen jälkeen. Syväpaineliivi ei kuitenkaan nostanut koirien virtsan oksitosiinitasoa yleisesti, joten jatkotutkimuksia tarvitaan. Ääniarkuus olisi ehdottomasti huomioitava koirien jalostuksessa, jatkaa Tiira.
– Ääniarkuus on moniuloitteinen ongelma, jonka hoito on vaikeaa. Koiranostoa suunnittelevan kannattaa haastatella emän ja uroksen käyttäytymisongelmat tarkkaan, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä, summaa Tiira.

Tutkimus on hyväksytty Applied Animal Behaviour Science – lehteen.

The effect of a pressure vest on the behaviour, salivary cortisol and urine oxytocin of noise phobic dogs in a controlled test ,  Anne-Maria Pekkin, Laura Hänninen, Katriina Tiira, Aija Koskela, Merja Pöytäkangas, Hannes Lohi, Anna Valros, Applied Animal Behaviour Science, in Press

Lisätietoja

tohtorikoulutettava Anne-Marie Pekkin, Oulun yliopisto
Anne.Pekkin(at)student.oulu.fi
tutkija Katriina Tiira, FT (SMATRDOG KY/ Helsingin Yliopisto)
katriina.tiira(at)helsinki.fi
projektin johtaja, professori Anna Valros, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, Helsingin Yliopisto
anna.valros(at)helsinki.fi

 

Paineliivi_tehoste

Lue lisää aiheesta: Terveys