Mitä pidempään sosiaalidemokraatit ovat olleet läntisen Euroopan maissa vallassa, sen tuloksellisempaa terveyspolitiikkaa maat ovat harjoittaneet.
– Kun tulos puretaan osiin, havaitaan voimakkaimman terveysvaikutuksen johtuvan lähinnä siitä, että tupakka- ja alkoholipolitiikkaa on näissä maissa ollut erityisen rajoittavaa, sanoo rotterdamilaisen Erasmus MC -yliopiston kansanterveystieteen professori Johan Mackenbach.
Mackenbachilla on vaikuttavan laveaa vertailuaineistoa Euroopan maiden terveyspolitiikasta vuosilta 1960–2008. Tilastoanalyyseistaan hän piti keskiviikkona 27.11. kalvosulkeiset Biomedicumissa.
Jodia ja nopeusrajoituksia
Odotettavissa oleva elinikä eri Euroopan maissa on kytköksissä bruttokansantuotteeseen. Kun maiden väliset tuloerot 1960-luvulla olivat pienimmillään, sama päti eliniänodotteen eroihin. Sittemmin tulo- ja elinikäerot ovat taas kasvaneet.
Kansallisen terveyspolitiikan valinnat eivät ole pelkästään rahakysymys, Machenbach luennoi. – Valtioiden terveysarvojen ja terveyspolitiikan välillä on kiinteämpi yhteys kuin valtioiden varallisuuden ja terveyspolitiikan välillä. Ruotsi käyttää terveyspolitiikkaan enemmän kuin bkt:n perusteella voisi päätellä, ja Venäjä ja Belgia puolestaan vähemmän.
Ihmiset elävät kauemmin ja terveempinä, kun lapset rokotetaan, suolaan lisätään jodia, ihmiset pakotetaan käyttämään turvavöitä, rajoitetaan päihteiden saantia, rakennetaan turvallisempia teitä, alennetaan nopeusrajoituksia…
Suomen kiri
Suomi suoriutuu Mackenbachin mittareilla Euroopan maista neljänneksi parhaiten terveyspolitiikassa. Edellämme ovat vain Ruotsi, Norja ja Islanti. Mackenbach kiitteli Suomen tehokkuutta liikenneturvallisuudesta syöpäseulontoihin. Suomen kiri köyhästä maasta mallivaltio Ruotsin kantaan on pontevien hallitusten ansiota, professori päättelee tilastojensa perusteella.
Mackenbach luennoi Meilahdessa Hjelt-instituutissa, joka kokoaa yhteen yliopiston kansanterveystieteen ja oikeuslääketieteen tutkimusta.