Yleisesti ottaen suomalaiset lapset ja nuoret ovat onnellisia, sanoo tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara. Tähän tulokseen hän on päätynyt yhdessä kollegansa Juhani E. Lehdon ja alan opiskelijoiden kanssa, kun he ovat tutkineet kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia tavallisista luokista, erityisluokilta ja erityispainotteisista kouluista.
Uusitalo-Malmivaara kuitenkin muistuttaa, että kahtiajakautuminen näkyy myös onellisuustutkimuksissa. Osa nuorista kertoo kokevansa hyvin vähän onnellisuutta.
Hyvät sosiaaliset suhteet ovat Uusitalo-Malmivaaran mukaan tärkeintä onnellisuuden kokemuksessa.
Toiveissa hyvä koulumenestys
Uusitalo-Malmivaaran ryhmä on tutkinut lasten ja nuorten onnellisuutta erityisesti koulumiljöössä. Tutkimusta on tehty kyselyillä ja kvalitatiivisten haastattelujen avulla.
Kyselylomakkeissa on usein mukana valikko, josta voi ruksia, mikä lisäisi onnellisuutta eniten. Aluksi tutkijoita ihmetytti, että enemmistö vastaajista valitsi paremman koulumenestyksen.
Tulokset ovat toistuneet, eikä vastaus enää yllätä tutkijoita. Kyse on siitä, että lapsilla, joilla terveys, perhe- ja kaverisuhteet ovat kunnossa, on varaa toivoa parempaa koulumenestystä.
– Huonoiten voiva neljännes toivoo useammin parempia perhesuhteita, enemmän ystäviä, vahvempaa itsetuntoa. Hyvät sosiaaliset suhteet eivät pelkästään korreloi onnellisuuden kanssa, vaan ne ovat sen edellytys.
Ei tunkua julkkikseksi
Normaalia tutkimusten mukaan on, että puberteetin aikana onnellisuus laskee. Murrosikään liittyy masentuneisuuden kasvua, ja samalla nuoren elämän haasteellisuus ja stressaavuus kasvavat.
Nuoret haaveilevat sekä pinnallisista että syvällisemmistä asioista. Varsinkin tytöillä hyvä ulkonäkö korostuu yläkoulussa. Sen sijaan uskomus, että kaikki nuoret haluaisivat kuuluisiksi, ei Uusitalo-Malmivaaran tutkimusten mukaan pidä paikkansa.
– Kuudesluokkalaisilla kuuluisuus oli vähiten toivottu kaikista vaihtoehdoista.
Uusitalo-Malmivaaran onnellisuustutkimuksesta voi kuulla lisää Vox Helsinki -tapahtumassa 8.5. yliopiston juhlasalissa kello 18–20.