”On varovaisestikin sanoen jo hyvin todennäköistä, että myös kalat tuntevat kipua, eivätkä vain refleksinomaisesti reagoi ärsykkeeseen, niin kuin joskus aiemmin on oletettu. Kaloilta on löydetty kivun tuntemukselle olennaiset fysiologiset ja anatomiset rakenteet, ja tutkimuksissa niiden on havaittu välttävän kipua tuottavia asioita ja olevan valmiita tekemään töitä saadakseen kipulääkettä. Sen lisäksi kipulääkkeiden itseannostelu onnistuu kokeissa myös kaloilta”, kertoo eläinten hyvinvointitutkija, dosentti Laura Hänninen.
Kalojen hyvinvoinnin huomioiva kalastaja päästää saaliinsa päiviltä mahdollisimman nopeasti. Napakka isku niskaan tainnuttaa kalan, ja pikainen verenlasku varmistaa kuoleman.
“Onkiessa on hyvä käyttää koukkua, josta on hiottu kalan suuta ja sisuksia repivä väkänen pois. Kaloja ei pidä säilytellä vesiämpärissä, sillä ne tukehtuvat lämpenevässä vedessä hapen puutteeseen. Lasten ongintaa ja kalankäsittelyä olisi valvottava sekä lasten että kalojen parhaaksi”, kertoo Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) asiantuntija Tiina Kauppinen.
Eläinten hyvinvointitutkijat ja EHK järjestivät kaksi vuotta sitten Kumpulan Kyläjuhlien lastenalueelle Kenen kakka? -tietovisan. Visa oli menestys, joten eläintietouden jakamista lapsille ja heidän vanhemmilleen jatketaan myös tällä kerralla ONKETTI-ongintapisteellä.
“Kesäisin vierasvenesatamissa näkee usein ymmärtämätöntä pyydettyjen elävien kalojen käsittelyä. Tiedontarve on suuri”, toteaa Hänninen. “Ryppyotsaisesti emme lähde kuitenkaan julistamaan totuutta Kyläjuhlille”, Kauppinen jatkaa. “Onketti-tapahtumassa tietenkin ongitaan, keskustellaan kaloista ja onkimisen etiketistä sekä väritetään sarjakuvaa. Aikuiset saavat halutessaan neuvoja, miten pyydetyt kalat lopetetaan nopeasti”.
EHK on teettänyt Ongi oikein -postikortin, joka on vapaasti tulostettavissa täällä.
Lisätietoja:
Tiina Kauppinen, p. 029-414 0425
Laura Hänninen, p. 050-415 1180
sähköpostit: etunimi.sukunimi@helsinki.fi