Nuoren luunmurtumilla on yhteys kohonneeseen kuolleisuuteen – nuorisolääkäri kehottaa kyselemään vastaanotolla

Kun nuorta hoidetaan tapaturman tähden, lääkärin kannattaa kysellä laajemmin hänen elämäntilanteestaan.

Nuoren ihmisen luunmurtuma kuulostaa vähäiseltä vaivalta, jonka luulisi olevan pian kipsin poiston jälkeen enää muisto. Totuus on kuitenkin toinen. Vahingot kasautuvat nuorille, joiden elämänhallinta horjuu.

Helsingin yliopiston tutkija Axel Somersalo kollegoineen seurasi vuosina 2002–2008 hoidettujen 16–30-vuotiaiden murtumapotilaiden myöhempiä vaiheita ja havaitsi heidän kuolleisuutensa olevan selvästi koholla. Tutkitut 199 naista ja 525 miestä olivat Keski-Suomen keskussairaalan potilaita, ja heistä 29 menehtyi vuoden 2012 loppuun mennessä.

— Heillä kuoleman riski nousi kuusinkertaiseksi ikätovereihin nähden, ja sitä selittävät lähinnä itsemurhat, myrkytykset ja liikenneonnettomuudet, kertoo Pohjoismaiden ainoa nuorisolääketieteen dosentti, lääkäri Silja Kosola.

Masennus ja impulsiivisuus otteeseen

Tutkijoiden tulkinnan mukaan taustalla vaikuttavat masennus ja impulssien hallinnan ongelmat, joiden tunnistaminen auttaisi ehkäisemään kuolemia.

Nuoria vastaanotolla kohdatessa ei ole niin pientä vaivaa, etteikö sitä hoitaessa kannattaisi kiinnostua ihmisen elämästä yleisemmin, Kosola sanoo. Kokonaisvaltainen tilannearvio on hänelle nuorisolääketieteen kulmakivi: kysy vointia ja kysy, mikä nuorelle on tärkeää juuri sillä hetkellä.