Missä järjestyksessä ihmisiä rokotetaan, kun koronarokote valmistuu?

Rokotusjärjestys riippuu siitä, mikä valmiste saadaan ensin käyttöön. Suomalaistutkijat tähtäävät rokotteeseen, joka estäisi tartunnat. Osa lääkeyhtiöistä tyytyisi lievittämään oireita.

Virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta kehittää tutkimusryhmänsä kanssa koronarokotetta. Eläinkokeista on saatu hyviä tuloksia, ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean päätöksestä riippuu, milloin rokotetta voi kokeilla ihmisiin. Jos hyvin käy, myyntilupa myönnetään ensi syksynä.

Pisimmällä olevat kansainväliset lääkeyhtiöt ovat jo tehneet laajoja tutkimuksia ihmisillä. Sakselan mukaan on kuitenkin vaikea sanoa, minkä tuotteen saamme käyttöömme ensin. Silti on jo pohdittava, keitä rokotetaan ja missä järjestyksessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on todennäköisesti eturintamassa, ja kansallinen rokotusasian­tuntijaryhmä KRAR kokoontui viimeksi 17.11. pohtimaan rokotusten kohderyhmiä ja aikatauluja.

Vanhat vai nuoret?

Rokotusjärjestys riippuu myös siitä, kuka rokotteesta hyötyy eniten ja mille väestöryhmille se saa myyntiluvan. Rokotteen teho ei välttämättä ole paras suojaa eniten kaipaaville.

— Riskiryhmiin kuuluvat, vanhat ja hauraat ihmiset tietysti haluttaisiin rokottaa ensin, mutta heidän immuunijärjestelmänsä ei reagoi rokotteeseen yhtä hyvin, Saksela toteaa.

Rokote-ehdokkaita ei ole vielä testattu paljon lapsilla.

— Toisaalta lapset sairastavat useimmin lievän taudin, joten tuskin lapsia ensi töiksi rokotetaan.

STM on kertonut, että Suomi hankkii eri teknologioita edustavia rokotteita, jolloin voidaan rokottaa eri ikä- ja riskiryhmiä.

Osa kehitteillä olevista rokotteista ei estä tautia eikä tartuttamista vaan vähentää oireita. Tällainen on ilmeisesti pitkällä oleva AstraZenecan rokote. Lihakseen pistettävät rokotteet eivät estä infektioita siten kuin nenän kautta annettavat.

— Onhan siinä rima asetettu matalalle, jos rokote ei estä infektioita ja jos rokotetut edelleen tartuttavat tautia, Saksela pohtii.

Sakselan ryhmän kehittämä rokote annetaan nenän kautta, ja sen tarkoituksena on estää tartunnat kokonaan.

Kriittiset ryhmät

Ennenkin on priorisoitu. Sikainfluenssan aikaan THL julkaisi rokotusjärjestyksen. Merkittävä ero koronaan oli se, että sikainfluenssaa pidettiin vaarallisena nuorille.

Prioriteettina oli terveydenhuollon henkilöstö, toisena raskaana olevat naiset ja kolmantena perussairaudesta kärsivät aina vauvoista 64-vuotiaisiin. Seuraavaksi tulivat terveet pikkulapset, sitten 3—24-vuotiaat lapset, nuoret ja varusmiehet ja vasta kuudentena sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ikäihmiset.

Voidaan joutua miettimään, onko terveydenhuoltohenkilöstön ohella muita yhteiskunnan toiminnalle kriittisiä ammattiryhmiä, joita pitää rokottaa nopeasti, Saksela sanoo.

Vielä ei tiedetä, pitääkö korona­rokotteita tehostaa jatkossa.

— Voi olla, että ensimmäisenä rokotetut saavat uusintarokotuksen jo ennen kuin suurta porukkaa on saatu rokotettua.

Artikkelin taustaksi on haastateltu myös dosentti Maija Lappalaista kansallisesta rokotusasiantuntijaryhmästä.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2020.