Mielenterveysongelmat ovat asunnottomilla huomattavasti yleisempiä kuin muulla väestöllä

Asunnottomuuteen liittyy myös Suomessa usein terveysongelmia sekä selvästi kohonnut kuolemanriski, osoittaa väitöstutkimus.

Asunnottoman arki on monella tapaa hankalaa ja stressaavaa. Aiempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että asunnottomuuteen liittyy kohonnut sairastavuuden ja kuolleisuuden riski, sekä lisääntynyttä päivystys- ja sairaalapalvelujen käyttöä. Suomessa ei ole kuitenkaan asunnottomien terveydentilaa aiemmin selvitetty perusteellisesti.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Agnes Stenius-Ayoade antaa väitöksessään tietoa pääkaupunkiseudun ensisuojissa yöpyneiden asunnottomien sairastavuudesta, kuolleisuudesta, terveyspalvelujen käytöstä ja myöhemmästä asumistilanteesta.

Asunnottomat selvästi verrokkiryhmää sairaampia

Stenius-Ayoade yhdisteli rekisteritietoja monesta eri tietokannasta ja seurasi tutkimuksessaan kolmea ensisuojassa yöpyneiden ryhmää (yhteensä 1458 henkilöä) pisimmillään kymmenen vuoden ajan. Heidän asumistilannettaan, sairastavuuttaan, kuolleisuuttaan ja terveyspalvelujen käyttöään verrattiin ikävakioituun verrokkiryhmään.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asunnottomat olivat verrokkeja selvästi sairaampia erityisesti mielenterveydeltään. Kymmenen vuoden seurannan aikana noin puolet ensisuojassa yöpyneistä asunnottomista kuoli, mikä tarkoittaa noin viisinkertaista kuolemanriskiä verrokkiryhmään nähden.

Seurannan lopussa elossa olleista tutkittavista valtaosa asui tuetun asumisen piirissä ja vain pieni joukko oli yhä tai jälleen asunnottomina. Kuusi prosenttia alkuperäisestä asunnottomien ryhmästä asui itsenäisesti.

Verrokkiryhmään nähden asunnottomilla oli yli nelikymmenkertaisesti sairaalapäiviä psykiatrisessa sairaalahoidossa, kymmenkertaisesti sairaalapäivystyskäyntejä ja yli kuusinkertaisesti sairaalapäiviä somaattisessa erikoissairaanhoidossa. Myös he, jotka yöpyivät ensisuojassa tilapäisesti tai lyhyen aikaa, käyttivät paljon sairaala- ja päivystyspalveluja.

Terveyspalvelujen käyttö keskittyy päivystys- ja sairaalapalveluihin

Mielenterveysongelmat olivat vahvasti yhteydessä perusterveydenhuollon käyttöön. Asunnottomat kävivät perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla mielenterveys- ja päihdeongelmien, traumojen sekä infektioiden takia, mutta kroonisten tautien hoidossa oli selviä puutteita

Stenius-Ayoaden väitöstutkimus osoittaa, että myös Suomessa asunnottomuuteen liittyy hyvin usein terveysongelmia ja selvästi kohonnut kuolemanriski. Runsas sairaala- ja päivystyspalvelujen käyttö sekä suhteellisen pieni polikliinisten palvelujen käyttö viittaavat siihen, että oikea-aikaisen ja asianmukaisen hoidon saatavuus on asunnottomilla riittämätöntä, mikä johtaa suureen erikoissairaanhoitopalvelujen käyttöön.

– Tarvittaisiinkin parempia, erityisesti asunnottomille kohdistettuja terveyspalveluja vähentämään sairaalajaksoja, huonoa terveyttä ja kohonnutta ennenaikaisen kuoleman riskiä, Stenius-Ayoade toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Agnes Stenius-Ayoade väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 7.6. klo 12 aiheesta Helsinkiläisten asunnottomien terveys, myöhempi asumistilanne ja terveyspalvelujen käyttö. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV (Fabianinkatu 33).

Agnes Stenius-Ayoade on yleislääketieteen erikoislääkäri ja hän on työskennellyt asunnottomien ensisuojissa vuosina 2008-2018. Tällä hetkellä hän toimii ylilääkärinä Vantaan kaupungin päihdepalveluissa. 

Väittelijän yhteystiedot:
agnes.stenius@helsinki.fi, 050 346 3512