Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan median käyttö ja kulttuurinen tausta näyttävät liittyvän lasten suoriutumiseen neurokognitiivisia toimintoja mittaavissa tehtävissä.

Neurokognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, muisti ja sosiaalinen havaitseminen, sekä kielelliset, avaruudelliseen hahmottamiseen liittyvät ja sensomotoriset toiminnot, kehittyvät lapsen kasvaessa.

Niihin vaikuttavat aivojen kehityksen lisäksi lapsen tausta ja ympäristö.

Psykologian maisteri Johanna Rosenqvist tutki tuoreessa väitöskirjassaan median käytön ja kulttuurisen taustan yhteyttä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen.

Mittarina hän käytti NEPSY-II-tutkimusmenetelmää, jonka tehtävät liittyvät mm. kysymyksiin vastaamiseen, piirtämiseen, rakentamiseen ja annettujen ohjeiden noudattamiseen.

Median käytön vaikutuksia Rosenqvist tutki 381 yhdysvaltalaisella 5–12-vuotiaalla. Tulosten mukaan muita enemmän tv:tä päivittäin katselevat lapset suoriutuivat testeistä jonkin verran heikommin. Sen sijaan lapset, jotka käyttivät tietokonetta muita enemmän, pärjäsivät testeissä jonkin verran paremmin.

– Median käyttö on aiheena mielenkiintoinen. Tulosten mukaan tv:n katselemisella oli negatiivinen yhteys kaikkiin tutkittuihin toimintoihin. Sen sijaan tietokonetta paljon viikkotasolla käyttävien pisteet olivat joissakin toiminnoissa hieman paremmat, Rosenqvist täsmentää.

Hän painottaa, että testeissä suoriutumiseen voivat vaikuttaa myös muut tausta- ja ympäristötekijät.

Tutkimus osoitti myös, että lukemisella on positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja visuospatiaalisiin toimintoihin nuoremmilla lapsilla sekä muistiin erityisesti niillä lapsilla, joiden äidit olivat kouluttautuneet vähemmän.

Kulttuurisen taustan vaikutus vaihtelee eri-ikäisillä

Tutkimuksessa verrattiin myös 2745 suomalaisen, italialaisen ja yhdysvaltalaisen lapsen neurokognitiivista suoriutumista. Eroja löytyi maiden välillä, mutta useimmat eroavaisuudet eivät toistuneet selkeästi ikäryhmästä toiseen.

– Tutkimuksessa oli mukana pelkästään länsimaisia lapsia, joten on mielenkiintoista havaita, että eroja maiden välillä ylipäätään oli. Nuorempien lasten kohdalla eroja oli enemmän kuin vanhempien lasten, Rosenqvist sanoo.

Hän tutki myös yhtä neurokognitiivisen suoriutumisen osa-aluetta, tunteiden tunnistamista, 3–6-vuotiaiden suomalaislasten keskuudessa ja havaitsi sen olevan yhteydessä muun muassa kielellisiin toimintoihin.

– Tämä vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa saadun tuloksen sosiaalisten toimintojen ja kielen yhteydestä. Voi ajatella, että on hyvä tukea molempia näitä osa-alueita, jos lapsella on toisessa niistä vaikeuksia, Rosenqvist sanoo.

PsM Johanna Rosenqvist väittelee 17.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Children's neurocognitive performance: Relationships with culture, media use, age, and emotion recognition". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Johanna Rosenqvist, johanna.rosenqvist@helsinki.fi