Maitoproteiinien pilkkominen ei estä diabeteksen tautiprosessin käynnistymistä

11.6.2014
Pilkottujen maitoproteiinien käyttäminen varhaisruokinnassa ei estä tautiprosessin käynnistymistä lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius sairastua ykköstyypin diabetekseen, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus.

Vasta muutaman vuoden kuluttua pystytään kuitenkin sanomaan, voidaanko tällä varhaisruokinnan muutoksella ehkäistä tai myöhentää varsinaisen sairauden puhkeamistakertoo TRIGR-tutkimusta johtava professori Mikael Knip.

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että varhainen altistus imeväisiässä vieraille proteiineille - esimerkiksi tavallisten äidinmaidonkorvikkeiden maitoproteiineille - lisää sairastumisriskiä niillä lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekseen.

Vuonna 2002 aloitetussa TRIGR-tutkimuksessa selvitetään sitä, voiko tyypin 1 diabeteksen kehittymistä estää tai hidastaa myöhäistämällä imeväisikäisen lapsen altistusta vieraille proteiineille.

Tutkimukseen otettiin mukaan 2 159 lasta, joilla on ykköstyypin diabetesta sairastava perheenjäsen. Siinä vaiheessa, kun lapsi tarvitsi lisämaitoa, hänelle annettiin joko erikoiskorviketta, jossa proteiinit on pilkottu pieniksi osiksi, tai tavallista äidinmaidonkorviketta.

– Nyt olemme saaneet tulokset tutkimuksen ensimmäisestä vaiheesta eli ykköstyypin diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisesta kuudenteen ikävuoteen mennessä.  Tavallista äidinmaidonkorviketta ja erikoiskorviketta saaneiden ryhmien välillä ei ollut mitään eroa tässä suhteessa, Knip kertoo.

Ensimmäisen vaiheen tulokset eivät kuitenkaan vielä kerro koko totuutta. Tyypin 1 diabetekseen johtavassa tautiprosessissa, joka yleensä alkaa vuosia ennen kuin lapselle tulee mitään oireita, on selkeästi kaksi vaihetta: ensimmäistä kuvaa autovasta-aineiden ilmaantuminen ja toinen päättyy oireiden ilmaantumiseen ja varsinaisen sairauden puhkeamiseen.

– Nyt saadut tulokset eivät sulje pois sitä mahdollisuutta, että varhaisruokinnan muutos voisi vaikuttaa jälkimmäiseen vaiheeseen, Knip sanoo.

– Onkin ensiarvoisen tärkeää, että osallistuvia lapsia seurataan tutkimuksen lopulliseen päätepisteeseen saakka, jolloin nähdään puhkeaako heillä diabetes kymmenen vuoden ikään mennessä. Tämä päätepiste saavutetaan vuonna 2017. 

TRIGR-tutkimuksessa on mukana 15 maata. Suomesta tutkimuksessa ovat mukana Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot, THL, Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistolliset sairaalat sekä yhdeksän keskussairaalaa. Tutkimusta rahoittavat pääasiallisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan terveystutkimusvirastot.

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset on julkaistu JAMA-tiedelehdessä.

Lue lisää aiheesta: Terveys