Suomen Akatemian rahoittama kärkihanke "Liikettä toiselle asteelle: Näyttöön perustuvan liikunnan edistämiseen ja istumisen vähentämiseen tähtäävän interventio-ohjelman kansallisen levittämisen pilotointi ja toteutus” (2016-18) jalosti ja levitti käyttäytymistieteisiin pohjautuvia, keinoja liikunnan lisäämiseksi ja istumisen vähentämiseksi. Hanke sovelsi teoria- ja tutkimusperustaisen Let’s Move It (LMI) -ohjelman (2012-17) vaikuttaviksi todettuja elementtejä ja levitti niitä suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa. Teimme läpi hankkeen tiivistä yhteistyötä laajan liikunnan edistämistoimijoista koostuvan verkoston kanssa.
Osana hanketta pilotoimme, kehitimme ja toteutimme kaksi koulutusta. Näiden koulutusten tieteellinen arviointi on nyt julkaistu (julkaisuiden lähdeviitteet löytyvät tämän tekstin alta). Tässä muutamia nostoja tuloksista kummankin koulutuksen osalta:
Liikunnan edistämisohjelma LMI-koulutus toisen asteen opettajille
Osallistujat arvioivat LMI-koulutuksen hyväksyttävyyden korkeaksi kaikilla mitatuilla ulottuvuuksilla, havaittu tehokkuus ja eettisyys mukaan lukien. Ohjelma tavoitti ainakin 6,100 opiskelijaa ja 341 koululuokkaa alle vuoden sisällä. Koulutuksen korkea hyväksyttävyys- ja tavoittavuusaste näyttivät kulkevan käsi kädessä koulutuksen onnistuneen levittämisen kanssa. (Renko, Knittle et al., 2020.)
-
Tutkimus hyödynsi ensimmäisten joukossa uutta hyväksyttävyyden arvioinnin viitekehystä The Theoretical Framework of Acceptability (Sekhon et al.,2017).
-
Pääasiallisiksi ohjelman levittämisen esteiksi raportoitiin ajan ja kollegoilta saadun tuen puute - näihin kannattaa siis kiinnittää huomiota!
-
LMI materiaalit ovat kaikkien saatavilla osoitteessa www.letsmoveit.fi. Monet toisen asteen oppilaitokset hyödynsivät näitä materiaaleja osana “Liikkuva koulu -ohjelman” aktiviteetteja.
Motivoivan vuorovaikutuksen yliopistokurssi liikunnanopettajaksi opiskeleville
Kokemukset motivoivan vuorovaikutuksen oppimisesta ja hyödyntämisestä olivat pääosin myönteisiä kurssin päätyttyä: Opiskelijat kuvasivat motivoivan vuorovaikutuksen omaksumisen kautta tapahtunutta ammatillista kasvua. Toisaalta opiskelijat ilmaisivat myös huolensa siitä, miten motivoivaa vuorovaikutusta voi hyödyntää kadottamatta kontrollia ja kuinka antaa aikaa ja palautetta tasapuolisesti kaikille oppilaille. (Renko, Koski-Jännes et al., 2020.) Kyseessä on tietojemme mukaan ensimmäinen laadullinen tutkimus, joka tarkastelee motivoivan vuorovaikutuksen omaksumiseen liittyviä huolia ja näkökulmia.
Tuloksemme auttavat suunnittelemaan vuorovaikutuskoulutusten sisältöjä ja parantamaan niiden hyväksyttävyyttä. Tämä ymmärrys tarjoaa vankan pohjan myös uudelle projektillemme, joka tutkii laaja-alaisesti sitä, millaisia muutospolkuja ammattilaiset omaksuvat pyrkiessään kohti vuorovaikutustyylin muutosta. Lisäksi tarkastelemme, kuinka hyväksyttävinä ja tarkoitustaan palvelevina kasvokkaisia ja etäyhteyksin toteutettuja vuorovaikutuskoulutuksia pidetään.
Lue lisää aiheesta täältä:
Renko, E., Knittle, K., Palsola, M., Lintunen, T. & Hankonen, N. (2020). Acceptability, reach and implementation of a training to enhance teachers’ skills in physical activity promotion, BMC Public Health, 20:1568. https://doi.org/10.1186/s12889-020-09653-x
Renko, E., Koski-Jännes, A., Absetz, P., Lintunen, T. & Hankonen, N. (2020). Improving motivating styles to promote physical activity: Teachers’ experiences of using motivational interaction. Preprint: https://osf.io/2mnfx/