Lapsuuden huono-osaisuus altistaa teiniraskaudelle

Teini-iässä raskaaksi tulleista suomalaistytöistä huomattavan monella on jo ennen raskaaksi tuloa enemmän haasteita elämässään kuin ikätovereillaan keskimäärin, osoittaa Helsingin yliopistossa 3.6. tarkastettava väitöstutkimus.

Suomessa teiniraskauksia on melko vähän, mutta maailmanlaajuisesti ne ovat yksi suurimmista kansanterveysongelmista. Teini-ikäisenä synnyttämiseen liittyy terveysriskejä ja sosiaalista huono-osaisuutta. Toisaalta merkittävä osa nuorten raskauksista päättyy raskaudenkeskeytykseen, ja aiheesta on olemassa vain vähän luotettavaa tietoa.

LL Suvi Leppälahden rekisteripohjainen väitöskirjatutkimus selvitti teini-ikäisten raskauksien trendejä, altistavia tekijöitä ja vaikutuksia Suomessa vuosina 1987─2012. Synnytyksiin ja keskeytyksiin päättyneitä raskauksia analysoitiin erikseen.

Vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista tytöistä vain viisi prosenttia koki teiniraskauden. Merkittävä osuus näistä raskauksista päättyi keskeytykseen, 13─15-vuotiaiden raskauksista jopa 80 %. Teini-ikäisten raskaudenkeskeytysten esiintyvyys vaihteli tutkimusjakson aikana samanaikaisesti yhteiskunnallisten muutosten myötä, esimerkkinä lasten ja nuorten palveluita koskevat muutokset. Teini-ikäisten uusintakeskeytysten määrä lähes kaksinkertaistui vuosien 1987 ja 2009 välisenä aikana.

Varhaisella iällä alkaneet käytös- ja tunne-elämän häiriöt sekä lapsuuden sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus olivat yhteydessä suurempaan teini-ikäisenä synnyttämisen riskiin sekä jonkin verran myös raskaudenkeskeytyksen riskiin. Raskaudenkeskeytyksen kokivat todennäköisemmin tytöt, joilla oli päihteiden käyttöön liittyviä diagnooseja ja tytöt, joiden äiti oli kokenut raskaudenkeskeytyksen tai tupakoinut raskausaikana.

Verrattuna 25─29-vuotiaisiin naisiin teini-ikäiset synnyttivät todennäköisemmin alateitse ilman synnytyskomplikaatioita. Kuitenkin heidän raskauskomplikaatioriskinsä oli suurentunut.

Ennen 18-vuotispäiväänsä synnyttäneiden nuorten koulutustaso oli matalampi ja heidän toimeentulotuen tarpeensa suurempi 25 vuoden iässä kuin heidän raskaudenkeskeytykseen päätyneillä ja etenkin teiniraskauden välttäneillä ikätovereillaan.

Osalla raskaaksi tulleista nuorista mielenterveyden ja muiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien riski oli suurentunut sekä ennen raskautta että sen jälkeen. Synnytys tai raskaudenkeskeytys itsessään ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän mielenterveysongelmien todennäköisyyttä, vaan ennemminkin muut taustatekijät.

– Suunnittelemattomien teiniraskauksien ehkäisemiseksi riskiryhmiin on syytä panostaa. Kun nuori tulee suunnittelematta raskaaksi, hänen tukemisensa voi estää häntä joutumasta syrjäytymiskierteeseen, Suvi Leppälahti toteaa.

LL Suvi Leppälahti väittelee 3.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Teenage pregnancy in Finland:trends, determinants and consequences". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann sali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on dosentti Lena Marions, Karolinska Institutet, ja kustoksena on professori Oskari Heikinheimo. Väitöstiivistelmä on luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161882

Väittelijän yhteystiedot:
suvi.leppalahti@gmail.com

Lue lisää aiheesta: Terveys