Lähes joka viidennellä raskaana olevalla suomalaisnaisella todetaan raskausdiabetes. Sairaus on yleistynyt ylipainon ja lihavuuden yleistymisen ja synnyttäjien ikääntymisen takia.
Raskausdiabetes voi hoidosta huolimatta vaikuttaa epäsuotuisasti raskauden kulkuun sekä äidin ja lapsen tulevaan terveyteen. Lyhyen aikavälin riskejä ovat sikiön liikakasvu, keisarileikkauksen tarve, synnytystraumat ja vastasyntyneen hypoglykemia. Pitkän aikavälin haittoja ovat muun muassa äidin ja lapsen suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä jälkeläisen ylipainon riski aikuisiässä.
Osalla naisista on geneettinen alttius sairastua raskausdiabetekseen. LL Nora Grotenfelt havaitsi väitöstutkimuksessaan, että myös raskausdiabeteksen ehkäisyyn tähtäävän elämäntapaohjauksen vaikuttavuudessa on geneettistä vaihtelua.
Suuren sairastumisriskin ryhmälle suunnattu elintapainterventio ei vaikuttanut jälkeläisten terveyteen niin suotuisasti kuin oletettiin. Kun osallistujat jaettiin ryhmiin geneettisen vaihtelun mukaan, intervention vaikutuksessa ilmeni eroja. Interventio laski sairauden ilmaantuvuutta vain niillä naisilla, joilla ei ollut tiettyjä riskialleeleja.
Tutkimuksessa suurin sairastumisriski oli normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla naisilla, joilla oli aiemmin ollut raskausdiabetes. Diabetekseen liittyvät vasta-aineet ja erot raskausajan painonlisäyksessä eivät selittäneet tulosta.
– Odottajan terveelliset elämäntavat ovat edelleen erittäin tärkeitä sikiön terveyttä ajatellen. Tämä ei rajoitu pelkästään raskausaikaan. Elämäntavat olisi hyvä saada kuntoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua raskautta, Nora Grotenfelt sanoo.
– Toivoisin, että poliittisten päätösten avulla yhteiskuntamme suosisi terveellisiä valintoja nykyistä tehokkaammin, ja että myös tulevat isät näkisivät kirkkaammin oman roolinsa koko perheen elämäntapojen vaikuttajina.
Väitöskirjassa hyödynnettiin RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy) -tutkimuksen aineistoa vuosilta 2004–2008. Aineistossa oli 720 naista, jotka satunnaistettiin elintapainterventioryhmään tai kontrolliryhmään.
Elintapainterventiossa annettiin yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana ja osalle myös ennen raskautta. Seurantatutkimus tehtiin viiden vuoden kuluttua.
LL Nora Grotenfelt väittelee 30.8.2019 klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The heterogeneity of Gestational Diabetes among high-risk women, and the effects of lifestyle intervention on the long-term health of the offspring". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanum, Snellmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Peter Damm, University of Copenhagen, ja kustoksena on professori Johan Eriksson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/303282
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: grotenfelt.nora@gmail.com