Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2026.
Lääketieteilijä Mia Knuutilan tutkimuskysymykset kuulostavat hyvinkin yhteiskunnallisilta. Hän arvioi väitöstutkimuksessaan vanhusten yksinäisyyden, turvattomuuden ja ikäsyrjinnän kokemuksia. Teemat ovat hänelle tuttuja myös terveyskeskuslääkärin töistä.
Vanhojen ihmisten hyvinvointi huolestuttaa lääkäriä.
— Esimerkiksi yksinäisyys tiedetään tupakoinnin veroiseksi terveysriskiksi.
Aineistonaan Knuutila hyödynsi kymmenen vuoden välein tehtyjä poikittaistutkimuksia kotona asuville yli 75-vuotiaille helsinkiläisille. Hyvä uutinen on se, että ikääntyneiden kokema yksinäisyys on kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentynyt 34:stä 30 prosenttiin. Syitä on monia.
— Pidentyneen elinajanodotteen ansiosta moni saa elää puolisonsa kanssa pitempään yhdessä.
Myös ikääntyneiden yleinen terveydentila ja toimintakyky ovat parantuneet.
— Ihmiset ovat aiempaa vähemmän eristettyjä koteihinsa.
Myös koulutustason nousu näkyy siinä, että vanhuksilla on aiempaa enemmän tietoa ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin parantamiseksi.
Edelleen lähes kolmannes Suomen ikääntyneistä kokee yksinäisyyttä. Miten tilannetta voisi parantaa?
— Lääkärikollegoiltani toivon, että ryhdymme kysymään potilailta yksinäisyydestä yhtä mutkattomasti ja rutiininomaisesti kuin muistakin terveyden riskitekijöistä.
Lääkärit eivät voi ratkaista kaikkia kohtaamiensa ihmisten ongelmia, mutta kun taustatietoja kertyy, vanhuksia voi paremmin ohjata eri palveluiden piiriin.
Yhteiskunnan ja läheisten on myös hyvä tukea iäkkäiden kotona asumista, Knuutila arvioi.
— Hyvin usein se turvallisimmaksi koettu ympäristö löytyy omasta tutusta kodista. Palvelutaloissa ihmiset kokevat väkimäärästä huolimatta itsensä yksinäisemmiksi kuin omissa kodeissaan. Ihmissuhteet eivät aina ole laadukkaita.
Siihen vaikuttavat monet tekijät, muun muassa isot erot vanhusten terveydentilassa. Samanhenkisen seuran löytäminen ei ole helppoa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.