Yleislääketieteen erikoislääkäri Anneli Kuusinen-Laukkala selvitti väitöstyössään masennuksen, elämänhallinnan ja stressaavien elämänkokemusten sekä toisaalta selviytymistaitojen välisiä yhteyksiä ja taustatekijöitä eri ryhmillä. Hänen tavoitteensa oli löytää keinoja, joilla masennusta voitaisiin ehkäistä ja toisaalta vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita, masennukseen jo sairastuneita auttaa toipumaan.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli terveyskeskuksessa depressiohoitajilla masennuksen vuoksi hoidossa olleet työikäiset ja heidän puolisonsa, ja verrokkeina oli ei-masentuneita, satunnaisotannalla väestöstä poimittuja vastaajia, joista osalla oli ollut paljon stressaavia elämänkokemuksia viimeisen vuoden aikana ja osa oli hyvin elämässään selviytyviä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti sekä kyselylomakkeita että haastatteluja apuna käyttäen.
Taustatekijät pitkäkestoisia, laukaisijana usein työelämän isot muutokset
– Tutkimuksessa tuli esiin toisaalta masennuksen taustatekijöiden ylisukupolvisuus ja pitkäkestoisuus ja toisaalta myös työssä tapahtuneiden isojen muutosten laukaiseva rooli masennuksen lopullisessa puhkeamisessa, Kuusinen-Laukkala kertoo.
Esille nousi myös tekijöitä, jotka auttoivat selviytymään ja jaksamaan elämässä kohdanneista stressitekijöistä huolimatta. Hyvä itsetunto, elämänhallintataidot ja -keinot sekä tunne ja luottamus siihen että elämä pysyy hallinnassa, vaikka monenlaista tapahtuu, olivat ominaista niille, joilla ei ollut masennusta. Nämä tekijät myös vahvistuivat masennuksesta ja vaikeista negatiivisista elämäntapahtumista toivuttaessa.
Voimakkaiden stressitekijöiden kohtaaminen elämässä sai aikaan masennuksen kaltaisen sopeutumishäiriön, joka korjautui pääsääntöisesti itsekseen muutaman vuoden kuluessa ilman hoitoa, Kuusinen-Laukkala toteaa.
Itsetuntoa ja elämähallintataitoja vahvistava tuki tärkeää
Parhaimmillaan elämän vastoinkäymiset kasvattivat ja vahvistivat sekä yksilöä että koko perhettä ja auttoivat löytämään kestäviä arvoja, joihin tukeutua jatkossakin. Työssä tapahtuneet suuret muutokset, kuten konkurssit ja irtisanomiset, saattoivat auttaa masentuneita tekemään perusteellista inventaariota elämästä ja tuottaa heille uusia, tyydyttävämpiä elämänuria.
– Esiin nousseista toiveista ja tarpeista päätellen palvelujärjestelmämme pitäisi pystyä tukemaan ihmistä enemmän käytännön asioissa elämän stressitilanteissa, Kuusinen-Laukkala sanoo.
Hoidollista apua potilaat kokivat saaneensa enemmän tukea-antavasta psykoedukatiivisesta keskustelusta – jota esimerkiksi depressiohoitajat voivat tarjota – kuin lääketieteellisestä hoidosta. Käytännön pulmien ratkomisessa vertaiset toimivat erinomaisena tukena, jos heihin vain saa yhteyden.
– Masennuksen ehkäisyssä tärkeimpinä koettiin lapsuudesta lähtien itsetuntoa ja elämänhallintataitoja vahvistava tuki perheeltä, läheisiltä, koulusta ja työstä sekä yleinen toiveikkuus ja tunne siitä, että elämästä voi selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta, Kuusinen-Laukkala tiivistää.
Väittelijän yhteystiedot:
LL Anneli Kuusinen-Laukkala
Sähköposti: anneli.kuusinen@ksshp.fi