Kaupungistuminen muokkaa bakteeriyhteisöjä tavoilla, jotka voivat heijastua ihmisen terveyteen ja immuunijärjestelmään. Tähän kokonaisuuteen paneutuu Juulia Mannisen väitöstutkimus, joka tarkastelee kaupunkiympäristön eri piirteiden vaikutuksia sekä ympäristön että ihmisen mikrobistoon.
Manninen havaitsi, että lasten leikkipuistoissa ja päiväkodeissa yleisesti käytössä olevat kumimatot ylläpitivät selvästi köyhempiä ja epävakaampia bakteeriyhteisöjä kuin yhtä karut ja niukkaravinteiset luonnolliset kivipinnat. Tulos viittaa siihen, että keinotekoisten materiaalien valinnalla voi olla suurempi merkitys lasten mikrobialtistukselle kuin aiemmin on ajateltu. Lapsilla varhainen mikrobialtistus on erityisen tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.
Myös kaupunkien viheralueiden hoitokäytännöt näyttävät vaikuttavan. Vähemmän intensiivisesti hoidetut puistot, joissa esimerkiksi nurmikko saa kasvaa pidempänä, ylläpitivät monimuotoisempaa mikrobistoa jo puistojen sisäänkäynneillä. Nämä kohdat ovat paikkoja, joiden kautta suurin osa puistoa käyttävistä ihmisistä kulkee ja potentiaalisesti myös altistuu hyödyllisille mikrobeille.
Kaupunkiympäristön saasteet vaikuttavat lasten bakteeristoon
Manninen tutki myös saasteiden vaikutusta. Kaupungeissa elävien lasten koteihin kulkeutuneilla polysyklisillä aromaattisilla hiilivedyillä (PAH) havaittiin yhteys lasten ihon ja suoliston bakteeristoon. PAH-yhdisteet ovat yksi yleisimmistä terveydelle haitallisista saasteryhmistä, ja ne ovat muun muassa syöpävaarallisia. PAH-pitoisuudet korreloivat erityisesti kaupungeille tyypillisten maankäyttöluokkien eli tässä tapauksessa esimerkiksi rakennettujen alueiden kanssa.
– Kotiin kulkeutuneiden PAH-pitoisuuksien yhteydet lasten bakteeristoon olivat huolestuttavia. Näyttäisi siltä, että jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia, Manninen sanoo.
Tutkimus kytkeytyy biodiversiteettihypoteesiin, joka on lähtöisin suomalaistutkijoilta. Sen mukaan ihmistoiminta ja kaupungistuminen muovaavat terveydelle tärkeitä mikrobiyhteisöjä, ja vähentynyt altistuminen monimuotoiselle ympäristön mikrobistolle sekä lisääntynyt altistuminen saasteille voivat olla yhteydessä immuunivälitteisten sairauksien lisääntymiseen.
– Tulokset viittaavat siihen, että melko yksinkertaisilla valinnoilla, kuten luonnollisilla materiaaleilla ja vähäisemmällä hoitointensiteetillä viheralueilla, voimme tukea terveydelle hyödyllistä mikrobialtistusta kaupungeissa. Tarvitsisimme myös tehokkaita keinoja vähentää kaupunkiympäristöjen saastekuormaa, Manninen toteaa.
Tuloksia voidaan soveltaa suoraan kaupunkisuunnittelussa, viheralueiden hoidossa ja esimerkiksi lasten arkiympäristöjen kehittämisessä.
Väitöksen tiedot:
FM Juulia Manninen väittelee 5.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Environmental Microbiota and Pollution in Urban Environments - Implications for Health-Relevant Exposure". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio 116, Unioninkatu 35.
Vastaväittäjänä on dosentti Anne Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena on Sarah Butcher.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
PAH-yhdisteitä muodostuuu, kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti. Ne koostuvat kahdesta tai useammasta yhteen liittyneestä bentseenirenkaasta.
Lähteet: Autojen pakokaasut, savupiiput, grillaaminen, tulipalot ja tupakansavu ovat tyypillisiä lähteitä. Myös asfaltti ja kivihiiliterva sisältävät niitä.
Esiintyminen: PAH-yhdisteitä löytyy maaperästä, sedimentistä, vedestä ja ilmasta. Ne kertyvät helposti eliöihin rasvaliukoisuutensa takia.
Terveysvaikutukset: Pitkäaikainen altistus lisää syöpäriskiä. Erityisesti bentso(a)pyreeni on tunnettu karsinogeeni.
Ympäristövaikutukset: PAH-yhdisteet hajoavat hitaasti luonnossa. Ne voivat häiritä kalojen ja muiden eläinten hormonitoimintaa.