Intohimon voima

Intohimo vie harrastajan pitkälle ja on myös tutkijoiden suurin käyttövoima, kirjoittaa pääkirjoituksessa Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pemberton.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/05/16.

Tee puolen metrin kumpare, niin pääset Tallinnan tasolle.   

Näin neuvoi puutarhuri, kun emmin suurikukkaisten kärhöjen selviämistä Suomen ilmastossa. Viiden multatonnin lapioiminen lämpöä varaavaksi kohopenkiksi ei ole tarhurille ongelma, jos niin saa Tallinnan veroiset olot — ja Valge Daamin ja muut virolaiset ihanuudet viihtymään.

Suomalaiset harrastajat ymmärtävät arvostaa Viron rikasta puutarhakulttuuria ja tarhureiden taitoja: pihat ovat suomalaisia monilajisempia ja maallikotkin jalostavat kasveja. Valge Daam on yksi virolaisen Kivistikin pariskunnan neljänkymmenen vuoden aikana jalostamista lukuisista kärhöistä. Heidän maineensa on kasvanut kansainväliseksi, ja Kivistikin tilalle retkeillään Pohjois-Suomesta asti talvenkestävien lajikkeiden perässä.

Intohimo on valtava voima. Se vie harrastajan pitkälle ja on myös tutkijoiden suurin käyttövoima.

Tutkimuksen vaikuttavuutta pohtiessaan sivulta 30 alkaen toimittaja Reetta Vairimaa lainaa toukokuussa menehtynyttä akateemikko, ekologi Ilkka Hanskia: viekö nykyinen tutkimuspolitiikka intohimon tieteen tekemiseen? Jos intohimo surkastuu, mikä enää saa sitoutumaan vuosikymmenten puurtamiseen ilman työaikoja?

Kun maailman merkittävimpiin ekologeihin yltänyt Hanski haki 25 vuotta sitten rahoitusta perhosen tutkimiseen, olisiko tiedepolitiikasta vastannut ministeri voinut arvata, miten laajasti vaikuttavia tuloksia tutkimus tuottaa? Ei voi tietää, ennen kuin tutkitaan.

Ilkka Hanskin kuolema on suuri menetys tiedeyhteisölle. Onneksi perhosen ympärille on kasvanut tutkimuskeskus ja seuraava tutkijasukupolvi. Se on vaikuttavaa.

Hanski puhui eliölajien monimuotoisuuden puolesta ja pirstaloitumisen haitoista. Siksi teen puutarhaan uuden kumpareen lahoavista pölleistä. Siinä on sija monille eliöille, joiden kodit on siivottu pois ihmisiä varten muokatuilta alueilta. Tarpeeksi tiheässä olevista lahoista syntyy verkosto, jonka avulla laji pysyy hengissä, ehkä leviääkin. Pieni asia, mutta monen tekemänä vaikuttava.

Virkistävää, monimuotoista kesää, hyvä lukija! 

Kirjoittaja on Yliopisto-lehden päätoimittaja.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa Yliopisto-lehti ja rakastu tieteeseen.