Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palveluasumisessa

28.10.2020
Vaikka palvelutalojen asukkaat elävät ihmisten keskellä, heistä yli kolmannes kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan. Yksinäisyys heikentää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia sekä ennustaa ennenaikaista kuoleman riskiä, selviää tutkimuksesta.

Terveystieteiden maisteri Anu Jansson on väitöstutkimuksessaan selvittänyt palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, siihen liittyviä tekijöitä ja sen ennustetta. Jansson tutki yksinäisyyden yleisyyttä sekä ajallista muutosta Helsingissä palvelutaloissa asuvien keskuudessa.

Yksinäisyys ei ollut vähentynyt tutkittavana ajanjaksona: 36 % palvelutaloissa asuvista iäkkäistä kärsi yksinäisyydestä sekä vuonna 2011 että vuonna 2017, selviää väitöskirjatutkimuksesta. Palvelutaloissa asuvien iäkkäiden yksinäisyys onkin vähintään yhtä iso haaste kuin kotona asuvilla. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tehnyt ongelman entistä ajankohtaisemmaksi.

Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemukset ovat yksilöllisiä, mutta samalla sidoksissa vuorokaudenaikaan, viikonpäiviin ja vuodenaikoihin. Erityisesti syksy- ja talviaika, illat ja viikonloput tuntuivat tutkimuksen mukaan palvelutalojen asukkaista yksinäisiltä.

­– Yksinäisyys kumpusi asukkaiden kokemuksissa muun muassa siitä, että palvelutaloasuntoa ei pidetä omana kotina, eikä välttämättä edes kodinomaisena paikkana. Tutkimuksen osallistujat kokivat, että vuorovaikutus talon toisten asukkaiden kanssa oli toivottua vähäisempää, ja osa asukkaista koki itsensä näkymättömäksi, oman elämänsä sivusta katsojiksi, kertoo Jansson tutkimuksen tuloksista.

Yksinäisyyttä tarkastelevissa aikaisemmissa tutkimuksissa on ehdotettu, että asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus ja -tuki voisivat olla avaimia parempaan elämänlaatuun ja asukasviihtyvyyteen. Vertaistukeen perustuvasta Ystäväpiiri-ryhmätoiminnasta on saatu vaikuttavaa näyttöä yksinäisyyden lievittäjänä kotona asuvien iäkkäiden ihmisten keskuudessa.

−Ystäväpiiri-ryhmämallia on levitetty ympäri Suomea. Ryhmiin osallistuneista ikäihmisistä 67 % jatkoi omatoimisia tapaamisia ohjatun ryhmän jälkeen, Jansson kertoo.

Jansson selvitti tutkimuksessaan miten tavoitteellinen, ohjattu Ystäväpiiri-ryhmätoiminta soveltuu palvelutaloon. Tutkimus osoitti, että osallistujilla oli halu ja kyky toimia ryhmässä esimerkiksi liikkumis- ja muistivaikeuksista huolimatta.

– Osallistujat kokivat ryhmäsisällöt ja vertaistuen mielekkäiksi ja näyttivät hyötyvän ryhmästä. Toisilleen tuntemattomat ihmiset löysivät toisistaan vertaistukea.

Tutkimuksen perusteella asukkaiden yksinäisyyttä on tärkeää ehkäistä ja lievittää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä hyödyntäen. Gerontologisen osaamisen vahvistamisesta on hyötyä. Yksinäisyyden puheeksi ottamisen, kuuntelemisen ja huolellisesti suunniteltujen interventioiden avulla yksinäiset asukkaat voivat kokea elämänsä merkitykselliseksi ja tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

– Iäkkäät asukkaat ovat kahden merkittävän elämäntapahtuman äärellä. Heidän lähimenneisyydessään on muuttaminen pois omasta kodista ja lähitulevaisuuttaan on elämän lopullinen päätepiste, kuolema. Palvelutalojen asukkaita tulisi tukea tällä lyhyellä ajanjaksolla parhaalla mahdollisella tavalla, Jansson painottaa.

Väittelijän yhteystiedot:

TtM Anu Jansson
p. 050 402 2529
s-posti: anu.jansson@vtkl.fi

TtM Anu Jansson väittelee 30.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Loneliness of older people in long-term care facilities" (Palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyys). Vastaväittäjänä on Emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6, Unioninkatu 40 ja sitä voi seurata myös etätapahtumana. Tilaisuuden lisätiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.