Puutiaisaivokuumevirus kiertää luonnossa puutiaisissa ja niiden isännissä, ja voi tarttua ihmiseen puutiaisen pureman välityksellä tai infektoituneen eläimen maidosta. Viruksen säilymöinä on tutkittu lähinnä puutiaisia ja jyrsijöitä. Hirvieläimet ovat hyviä isäntiä puutiaisille ja myös niiden merkitys viruksen säilymiselle on herättänyt keskustelua.
Professori Olli Vapalahden koordinoima poikkitieteellinen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa, yhdessä Luken tutkijoiden kanssa, tutki puutiaisaivokuumevirusta vastaan muodostettujen vasta-aineiden esiintymistä yli tuhannesta vuosina 2008-2009 kerätystä hirvieläinnäytteestä. Metsästäjien kanssa yhteistyössä kerättyyn kattavaan aineistoon kuului hirviä koko Suomesta ja kauriita maan lounaisosista.
“Yhdeksällä hirvellä ja yhdellä valkohäntäkauriilla todettiin vasta-aineita puutiaisaivokuumevirusta vastaan. Vasta-ainepositiiviset eläimet olivat peräisin alueilta, joissa puutiaisaivokuumetta on todettu myös ihmisillä. Yksi vasta-ainepositiivinen hirvi löytyi Kainuusta, jossa puutiaisaivokuumetapauksia ei ole todettu ihmisillä“, kertovat tutkijat FT Elina Tonteri ja ELT Pikka Jokelainen.
Tutkijaryhmä ehdottaakin, että hirvieläinnäytteiden tutkimista voitaisiin hyödyntää puutiaisaivokuumeviruksen esiintymisen seurannassa ja riskialuiden ennustamisessa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Parasites & Vectors -tiedejulkaisussa:
http://parasitesandvectors.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13071-01…
Lisätietoja:
Professori Olli Vapalahti, olli.vapalahti@helsinki.fi, p.040 8384015