Mittava naisten terveystutkimus on käynnistynyt tällä viikolla Etelä-Suomessa. Oulussa ja Helsingissä toteutettava tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta, ja koko tutkimukseen on saanut kutsun 4 500 naista.
Kohortin naisista 1 300 asuu Etelä-Suomen alueella, minkä vuoksi Helsinkiin perustettiin toinen tutkimuskeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston ja HUSin kanssa.
– Tavoittelemme Helsingin tutkimuksiin vähintään 500:aa naista. Oulussa tutkimus on lähtenyt hienosti käyntiin, ja kesän ajat ovat olleet täynnä, mikä on lupaavaa myös Helsingin vastaanotolle, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi Kaisu Luiro-Helve Helsingin tutkimusryhmästä.
Hän kertoo, että terveystutkimukseen kannattaa osallistua, jos on kiinnostunut erityisesti omasta lisääntymisterveydestään ja haluaa olla mukana maailman suurimmassa naisten terveyttä ja hyvinvointia kartoittavassa tutkimuksessa.
Terveystutkimuksessa selvitetään gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti. Tutkimukseen tuleva nainen saa tutkimuspäivän aikana runsaasti tietoa itsestään.
– Tutkimuksessa tehdään verikokeiden ja perusmittausten, eli verenpaineen, pituuden ja painon mittaamisen lisäksi gynekologinen ultraäänitutkimus, kehon koostumusmittaus ja vatsalihasten erkauman ja maksan rasvoittumisen arvio ultraäänellä. Kokenut gynekologi arvioi myös naisen gynekologista terveydentilaa ja munasarjan toimintaa ja tarvittaessa tekee lähetteen jatkotutkimuksiin, Luiro-Helve kuvailee tutkimuksia.
Lisätutkimusta naisten kiputaudeista tarvitaan
Laajan tutkimuksen tarkoituksena on myös saada tietoa naisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mukaan lukien seksuaalinen hyvinvointi. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi naisten kehonkuvaa ja tyytyväisyyttä omaan kehoon.
– Tämä on erityisen tärkeää nykyisenä some-aikana, jolloin täydellisten kehojen kuvatulva on läsnä kaikkialla, Luiro-Helve sanoo.
Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan endometrioositaudin ja muiden lantion kiputilojen sekä vulvodyniaoireiden eli sukuelinten kivun esiintyvyyttä ja vaikutusta naisten elämänlaatuun.
– Nämä niin sanotut kiputaudit ovat pitkään olleet alitutkittuja, ja niihin vaikuttavat tekijät ovat edelleen epäselviä. Monilla naisilla diagnoosiin pääsy on kestänyt liian kauan, ja lisätutkimusta kaivataan kipeästi, Luiro-Helve sanoo.
Vastaanotot avoinna kesään 2021 asti, ensimmäisiä tutkimustuloksia parin vuoden päästä
Sekä Oulun että Helsingin tutkimusvastaanotoilla tutkimukset jatkuvat kesään 2021 asti. Tutkimukset ovat kummallakin vastaanotolla täysin samanlaiset.
Aineiston keräämisen jälkeen tutkijat voivat aloittaa analyysivaiheen noin vuoden päästä.
Tutkimuksen tulokset voivat pitkällä tähtäimellä tuoda suurta apua eri gynekologisista sairauksista kärsiville naisille.
– Ensimmäisiä tuloksia saamme arviolta kahden vuoden päästä, ja tulosten artikkelijulkaisut ilmestyvät vuosien 2023–2024 aikana, Luiro-Helve sanoo.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimusvastaanotolla Helsingissä työskentelevät Kaisu Luiro-Helven lisäksi gynekologi, LT Maria Rajecki sekä tutkimushoitajat Birgit Björkroth ja Maaret Ahola.
Lisätietoja:
Tutkimushoitajat Birgit Björkroth ja Maaret Ahola, HUS
Puh. 050 439 4383
Kaisu Luiro-Helve, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 1191
kaisu.luiro-helve@hus.fi
Terhi Piltonen, naisten terveystutkimuksen päätutkija, professori, Oulun yliopisto ja OYS
Puh. 040 500 8266
terhi.piltonen@oulu.fi